Valtuutettu Krishna Regmin blogiteksti kaupunginvaltuuston kokouksesta keskiviikolta 26.8.2026
Ennen Suomeen muuttoani toimin Nepalissa yksityiskoulun osakkaana ja rehtorina. Johtaminen ja yhteisön rakentaminen opettivat minut näkemään ihmisten potentiaalin. Kun muutin Suomeen, haluni oppia, luoda ja rakentaa uutta säilyi. Oma yrittäjätarinani täällä alkoi vuonna 2010, kun rekisteröin toiminimen ja aloin tarjota puhtaanapitopalveluita. Tein muuta työtä päivisin ja öisin paiskin töitä oman yritykseni kautta.
Suuryrittäjäksi kasvatettava bisnes ei kuitenkaan ollut henkilökohtainen unelmani, sillä paloin halusta opiskella lisää. Opiskelu vei mukanaan, ja myöhemmin minusta tuli opettaja myös Suomessa. Kokemus yksinyrittäjyydestä jätti silti pysyvän jäljen: opin perusteellisesti, mitä yksinyrittäjyys tässä maassa on. Kohtasin täsmälleen ne samat haasteet, joiden kanssa tuhannet yrittäjät kamppailevat tänäkin päivänä: painavan hallinnollisen taakan, henkilökohtaisen taloudellisen riskin ja tunteen siitä, että järjestelmä ei aina ymmärrä pienintä toimijaa. Yksinyrittäjällä ei ole taustallaan lakitiimiä tai HR-osastoa, ja ensimmäisen työntekijän palkkaaminen tuntuu valtavalta kynnykseltä ylitettäväksi.
Helsingissä on noin 78 000 yritystä, joista valtaosa on alle kymmenen hengen mikroyrityksiä ja yksinyrittäjiä. Silti kaupungin päätöksenteossa pk-yrityksiä on pidetty pitkään yhtenä massana. Pientä yrittäjää on arvioitu samalla mitalla kuin keskisuurta yritystä, vaikka resurssit ja arjen todellisuus ovat täysin eriparia.
Tämän vuoksi jätin valtuustoaloitteen mikroyritysten ja yksinyrittäjien kasvutoimista. Valmistelin aloitteen tiiviissä yhteistyössä aihepiirin asiantuntijoiden kanssa.
Saimme aloitetta käsitellessä hyviä asioita aikaan. Kaupunki kirjasi vastaukseensa SDP:n ja monien alan asiantuntijoiden ajaman keskeisen periaatteen: pk-yrityksiä ei saa enää käsitellä yhtenä ryhmänä, vaan yksinyrittäjien ja mikroyritysten erityistarpeet on tunnistettava kaikissa kaupungin palveluissa, hankinnoissa ja päätöksenteossa.
Tein myös kaupunginvaltuuston aloitekäsittelyssä kaksi toivomuspontta eli lisäystä päätökseen, jotka hyväksyttiin.
Hankintojen seuranta
Helsinki ostaa tavaroita ja palveluita noin 5 miljardilla eurolla vuodessa. Tähän asti pienimmät yritykset ovat olleet tilastoissa näkymättömiä. Nyt kaupunki selvittää keinot erotella yksin- ja mikroyrittäjien saamat hankinnat omana seurantaryhmänään.
Tuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen
Kaupunki selvittää keinot kohdentaa syksyn 2026 yrityspalvelujen pilotteja siten, että ne poistavat käytännön esteitä nimenomaan yksinyrittäjän ensimmäisen rekrytoinnin tieltä.
Uuden kokeileminen ja työllistäminen vaativat aina uskallusta, mutta kenenkään ei pitäisi joutua yrittämään ilman reilua tukea. Kun luomme raamit, joissa pienyrittäjä uskaltaa kasvaa, luomme aitoja työpaikkoja ja koko Helsingin elinvoimaa. Lämmin kiitos sparrailuavusta MYRY ry:lle, Marika Koskelle ja valtuutettukollegoille – tästä on hyvä jatkaa työtä reilumman ja yrittäjämyönteisemmän kaupungin sekä koko Suomen puolesta.
Vastaa