Pentti Arajärvi: Vaikea sana sote

Ajankohtaista 11:13

Lauttasaaressa vieraili joulun alla Helsingin yliopiston sosiaalioikeuden professori Pentti Arajärvi, joka nuorempana työskenteli eduskunnan sosiaalivaliokunnan sihteerinä, valiokuntaneuvoksena. Hän puhui ravintola Persiljassa otsikolla ”Välttämätön SOTE?”

Yhdenvertaisuuden periaate

Kysymysmerkki sopii monta vuotta valmisteltuun asiaan, joka on varmasti kansalaisille vaikea.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu-uudistuksella pyritään Arajärven mukaan takaamaan yhdenvertaiset palvelut kaikille kuntalaisille, maan eri alueilla ja riippumatta mistään asiaan kuulumattomasta seikasta. Palvelujen on myös vastattava palvelun käyttäjän, sosiaalihuoltoa tarvitsevan tai potilaan, tarpeita.

– Pyrkimys on lähipalveluihin. Uudistus ei välttämättä siirrä mitään nykyistä palvelua toisaalle, mutta sekin saatetaan tehdä. Asiasta päätetään palvelujen järjestämissuunnitelman yhteydessä. Matka palveluun saattaa pidentyä tai lyhentyä. Palveluja pyritään myös tuomaan lähelle ihmistä. Käyttäjä ei liiku tai liikkuu vain osan matkaa, mutta palvelu liikkuu, kertoo Arajärvi.

 Samaan palvelukokonaisuuteen

Tarkoitus on koota sosiaali- ja terveyspalveluja samaan palvelukokonaisuuteen ja samoin koota perus- ja erikoispalveluja. Näin potilas saa samassa yhteydessä ja välittömämmin tarvitsemansa sosiaalipalvelut ja vastaavasti sosiaalipalvelujen käyttäjä tarvitsemansa terveyspalvelut. Perus- ja erikoispalvelujen välille saadaan katkottomampi ja joutuisammin toimiva palveluketju.

Palvelujen on tarkoitus olla myös kattavat siten, ettei ehkäisevää, hoitavaa, hoivaavaa ja kuntouttavaa palvelua eroteta toisistaan. Näin voidaan päästä varhaisemmassa vaiheessa palvelun käyttäjän tarpeiden mukaisiin palveluihin.

Tiedontarve huutava

Keskustelu oli erittäin asiantuntevaa. Ihmisillä on kova tiedontarve uudistuksesta ja mielissä  avoimia kysymyksiä. Kysyttiin vilkkaasti mm. sitä, miksi Lauttasaari ei muka tarvitse enää (vuoden 2018 jälkeen) omaa terveysasemaa, mutta väestöpohjaltaan samankokoinen maalaiskunta tarvitsee kaksi?

Mikä on palvelun järjestämisen ja tuottamisen ero selkokielellä sanottuna? Mitä tapahtuu työterveyshuollolle, jota saarelaisten joukossa arvatenkin käytetään paljon. Onko asiakastietojen täysi siirtyminen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon välillä pelkästään hyvä asia asiakkaan kannalta?

Paikallinen tulevaisuus epävarma

Avoimen tilaisuuden järjesti Lauttasaaren Sosialidemokraatit. Yhdistyksen edustajat Risto Kolanen ja Kimmo Sarje tapasivat marraskuulla Helsingin sosiaali- ja terveysviraston sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen osastopäällikkö Juha Jolkkosen ja vastaavan palvelualuejohtaja Arja Peiposen aiemmin.

Monipuolisen palvelukeskuksen palvelut saarelaiset hakevat todennäköisimmin Kivelästä tai vaihtoehtona lähempää Mariasta, vastaus kuului. Molempiin pitää mennä kahdella julkisella välineellä.

Laru-liikkeen verkkokeskustelusivulla on pelätty, että neuvolapalvelut haettaisiin jatkossa Kalliosta. Saarelta pitäisi suunnitelman mukaan päästä/lähteä Kampin tulevaan megaluokan terveys- ja hyvinvointikeskukseen. (Sittemmin Maria-vaihtoehto on kasvanut tässäkin, koska Kampista ei hevin löydy.) Osalla saaren väestöä on huono yhteys metroon. Suorista linjoista taistellaan.

– Ei kovin hyvältä kuulosta, Arajärvi kommentoi sote-palveluiden paikallista tulevaisuutta.

Hän toivoo, että palvelut säilyvät ihmistä lähellä muutoksista huolimatta.

Risto Kolanen

 

(Vuodenvaihteessa tehty uutisseloste ilmestyi Lauttasaari –lehdessä 23.1.2015 lyhennettynä siten, että lopun paikallinen näkökulma ei ollut mukana. Tässä teksti on alkuperäisessä pituudessaan ja väliotsikoituna.)