Helsingin tehtävänä on järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla

Ajankohtaista 19:30

Pentti Arajärvi SDP:n ryhmäpuheenvuorossa kaupunginvaltuuston vuoden 2019 talousarvioehdotuksen valmistelua koskevassa lähetekeskustelussa

 

Helsingin tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Tästä lähtökohdasta on myös arvioita talousarvion tavoitteita.

Taloudellinen kestävyys ei tarkoita vain kaupungin talouden hyvää hoitoa ja pitkäjänteistä terveen kaupunkilaisjärjen käyttöä. Tätäkin tietysti tarvitaan. Se tarkoittaa myös helsinkiläisten ja laajemminkin Suomessa asuvien aineellista hyvinvointia. Olemmehan toistuvasti korostaneet Helsingin asemaa maan veturina ja huutonsa on vastattava.

Sosiaalinen kestävyys on tukea ja edellytysten luomista ihmisten menestymiselle. Sosiaalinen ei tässä ole kapeaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa, vaikka se on sitäkin. Se on yhteisvastuuta. Se on koulutusta lapsille ja nuorille unohtamatta laajan aikuiskoulutuksen tarvetta. Ammatteja syntyy ja kuolee. Työ tarvitsee tekijäänsä ja tekijä työtä. Se on huolehtimista työllisyydestä ja yhteiskunnan kehityksestä.

Ympäristön kestävää kehitystä ei tarvinne erikseen perustella tässä ilmastomuutoksen, valtamerten happikadon, muoviroskaantumisen ja metsien hävittämisen maailmassa.

Lyhyesti sanoen kyse on tulevaisuuden turvaamisesta talousarvion keinoin.

Lapset ovat tulevaisuus. YK:n lapsen oikeuksien komitea on huomauttanut Suomea, että emme käytä lapsibudjetointia ja lapsivaikutusten arviointia. Valtuusto on kyllä päättänyt ottaa lapsibudjetoinnin käyttöön. Se tarkoittaa, että tarkastellaan budjetissa lasten ja nuorten kannalta myös kaavoitusta, asuntotuotantoa ja aikuisten sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Budjetissa on nimenomaisesti tuotava tämä näkökohta esille.

Koulutus kannattaa aina. Varhaiskasvatuksessa on ensisijaisesti kyse investoinnista. Varhaiskasvatuksen maksuttomuus lisännee sen kysyntää. Meidän on pyrittävä saamaan lapset laajasti maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Se tasaa oppimiseroja, parantaa kouluvalmiuksia ja heijastuu aikuisikään saakka parempana koulutuksena, työllistymisenä ja tuloina ja siinä sivussa kasvavana veronmaksuna. Se auttaa inhimillisesti haavoittavassa asemassa olevia ja turvapaikanhakijaperheiden lapsia. Niin valtion kuin kaupungin etu pitkällä aikavälillä on mahdollisimman pikaisesti, laaja-alaisesti ja kattavasti toteutettu varhaiskasvatus.

Toisen asteen opiskelun keskeyttää sietämättömän suuri osa opiskelijoista. Koulutuksen kustannuksissa voi kaupunki sangen yksinkertaisesti olla osa ratkaisua. Lukiolaisten ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden maksutton oppimateriaali ja tarveaineet ovat vähäinen kustannus kaupungin nykyisessä voittoa tuottavassa toiminnassa.

Nämä esimerkkeinä tulevaisuudesta. Myös nykyiset ongelmat vaativat osaansa. Vanhustenhuolto on rajun kehittämisen tarpeessa, eikä tässä kannata odottaa sotea. Tasapaino esimerkiksi kotipalvelujen ja kotisairaanhoidon ja toisaalta palveluasumisen ja laitoshoidon kesken on rakennettava suunnitelmallisesti. Kysymyksessä ei voi tuijottaa vain talouteen, vaan inhimillisyyteenkin on oltava silmää. Vastaavan tyyppinen heikkous on helsinkiläisessä vammaishuollossa ja mielenterveyspotilailla.

Yksinäisyyteenkin voi kaupunki vaikuttaa, vaikka se ei kunnallisena toimintana hoidukaan. Tässäkin on kyse mahdollisuuksista. Järjestöavustuksilla, palvelukeskuksilla, harrastusmahdollisuuksilla ja asukastaloilla voidaan helpottaa monen elämää.

Asuntotuotanto on pääkaupunkiseudun ikuisuusratkaisematon kysymys, jossa parempaan on pyrittävä. Segregoituminen on alkanut, vaikka sitä pitkään on ehkäisty. Entistä tärkeämpiä ovat hyvä kaavoitus sekä koulut ja päiväkodit. Vaikka näistä ei päätetä talousarviossa, talousarvio luo edellytykset toimille. Oma kysymyksensä ovat asunnottomat. Nimi ovessa on edelleen hyvä tunnus. Siitä alkaa kuntoutuminen.

Investointiohjelmaan en tässä yhteydessä enemmälti puutu. Yleiskaava säätelee muun muassa ympäristön kestävyyden edistämistä. Palvelut tarvitsevat seinänsä, digitalisaatio ratkaisunsa ja henkilöstö koulutuksensa. Kaikki ne ovat oikein toteutettuina investointeja parempaan palveluun.

Sosialidemokraatit edellyttävät, että ainakin nämä tavoitteet otetaan huomioon maailman toimivinta kaupunkia rakennettaessa. Rakentamisen on nimittäin tapahduttava ihmisten hyväksi.