Uusia eväitä Helsingin nelivuotislinjaan

Ajankohtaista 09:06

Risto Kolanen, Kaupunginvaltuuston vaiheilta, Lauttasaari –lehti 25.4.2013

Kaupunginvaltuusto kävi 10.4. keskustelun kaupungin vuosien 2013–16 strategiasta, josta päästiin maaliskuulla ryhmien välillä sovintoon. Kaupungin käyttömenojen vuosittaiseksi kokonaisraamiksi esitetään vuoden 2012 tasoa lisättynä kustannusten nousulla ja väestönkasvulla, vuotuinen yhden prosentin tuottavuuden parantamistavoite vähentäen.
Valtuustokaudelle määritetään vuosittainen investointikatto, jonka puitteissa investointeja on priorisoitava velkaantumisen hillitsemiseksi. Kaudella huomioidaan sekä korjauskohteet että aluerakentamishankkeet. Valtion päätösten talousvaikutus on vielä epäselvää.
Lasse Männistö (kok) näki uuden strategian läpikantavana ajatuksena tuottavuuden parantamisen ohella palveluiden laadun ja monimuotoisuuden. Hän uskoo palvelusetelin tuovan selkeän parannuksen niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin palveluiden järjestämiseen.: – Tuotantomallit ovat jatkossa entistä monipuolisempia ja tehokkaampia. Yhtenä tekijänä on palvelusetelin vakinaistaminen palveluiden järjestämismuodoksi muiden rinnalle ja lisäksi toiminnan vertailua yli yksikkö- ja sektorirajojen lisätään.
Emma Kari (vihr) haluaa rakentaa urbaania kaupunkia helsinkiläisille siten, että rakentamistavoitetta kasvatetaan, kaupunkia tiivistetään ja luonnon monimuotoisuutta lisätään. Autopaikkojen kustannukset kohdistetaan paremmin niiden käyttäjille: – Autopaikkojen kustantamista yhteisestä kukkarosta perustellaan lapsiperheiden tarpeilla, vaikka samalla nostetaan asuntojen hinnat niin korkeiksi, ettei monilla lapsiperheillä ole niihin varaa.
Thomas Wallgren (sd) kiitti uutta toimintalinjaa aiempien vuosien talousalimitoituksesta irti pääseväksi ja näki tärkeänä että uusi valtuusto kirjaa strategiaansa tavoitteen ”Helsinkiläisten terveyserot kaventuvat ja hyvinvointierot kapenevat”. Terveysvaikutukset arvioidaan kaupungin päätöksenteossa tavoitteena terveyserojen kaventaminen.
– Tämä valtuusto on valmis tekemään rajusti työtä nuorten aseman parantamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Silvia Modig (vas) sanoi, että ennaltaehkäisevä työ on näkyvästi esillä strategiassa niin varhaiskasvatuksen kuin neuvolatoiminnan osalta. Henkilöstöllä on oltava riittävästi voimavaroja osaamista ja rohkeutta puuttua ajoissa ongelmiin. – Noin 9 009 helsinkiläistä nuorta on syrjäytymisuhan alla. Näille nuorille tulee tarjota erityisen paljon kohdennettuja toimia.
Nina Huru (ps) korosti hyvän Helsinki-vision muodostuvan työllisyydestä, yrittäjyydestä ja palveluista. Sosiaalimenoja ei pidä alimitoittaa, vanhemmuuden roolia kouluissa on lisättävä. Asuntoja ja korjausrakentamista tarvitaan enemmän. – Muunkielisen väestön sijoittaminen nykyistä tasaisemmin eri puolille kaupunkia on kannatettavaa.
Marcus Rantala (sfp) muistutti, että ohjelma on ”bra mix”, hyvä sekoitus talousmalttia ja tulevaisuudenluomista. Velalle ei voi rakentaa tulevien kaupunkilaisten elämää. – Yritysmyönteinen kaupunki on työllisyyden perusehto. Nykyinen infrastruktuuri on ensin saatava kuntoon, suuret uudet investoinnit ovat helposti pettäviä, kun hintalaput nousevat.
Timo Laaninen (kesk) kehui sitä, että Helsingin kansallisen ja kansainvälisen vetovoiman vahvistamiselle omistetaan strategiassa jopa kiitettävästi huomiota. Tavoitteeksi on kirjattu tehdä Helsingistä Suomen yritysmyönteisin kaupunki vuonna 2016. – Toteutumista mitataan mm. yksityisen sektorin työpaikkojen osuudella kaikista työpaikoista.
Sari Mäkimattila (kd) puhui hyvien eettisten periaatteiden puolesta ohjelmassa. On kunnioitettava ihmisiä ja syrjintään tarvitaan ”nollatoleranssia”. – Vanhuspalvelulain voimaantulo on kaupungille kunniavelvollisuus. Myös omaishoidon lakivelvoitteet on toteutettava. laitoshoidon vähentäminen ei ole itsetarkoitus. Tarvitaan parempaa avohoitoa, koska laitoksiin joutuvat usein vanhukset, joita omaiset eivät enää jaksa hoitaa.
Yrjö Hakanen (skp) katsoi, ettei palvelujen rahoituksen leikkaamiseen ole taloudellista pakkoa. Esitetyn talousraamin tulopuolelta puuttuvat kaupungin liikelaitosten ylijäämät, jotka olivat viime vuonna yli 200 miljoonaa euroa. – Julkisten palvelujen leikkaaminen on myös väärää suhdannepolitiikkaa kun kansantalous taantuu ja työttömyys lisääntyy.
xxx
Sirpa Asko-Seljavaara (kok) halusi erityisesti kiittää yliopiston roolin mainitsemista hyvinvoivan, elinvoimaisen ja toimivan Helsingin ohjelmassa. Monesta muusta kokoomuslaisesta poiketen hän ei näe Helsinkiä ylivelkaiseksi, laina on puolet pienempi kuin Vantaalla. Investointien rahoitus tulee vaikeaksi, koska kaupungilla on monia uusia sairaala- ja liikenneinvestointitarpeita. Ikälakiin perustuva vanhuspalvelulinjaus on tuotava myös Helsingin elimiin. Valtuutettu teki ponnen hyvinvointistrategiaan siitä, miten omaishoitajien yhdenvertaisuutta tuetaan ja parannetaan heidän jaksamistaan.
Ulla-Marja Urho (kok) arvioi uutta kausilinjausta ylätasoiseksi ja toivo, että tavoitteet ”palastellaan” konkreettisiin asioihin, joissa ne myös mitataan, seurataan ja tehdään tarvittavat johtopäätökset. yhden prosentin tuottavuuslisä ei ole mahdoton, HUS on päässyt neljä vuotta 1,5 % tuottavuuskasvuun. Hän teki ponsiesityksen, jonka mukaan perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon hoitoketjujen toimivuutta on selvitettävä tavoitteena ylikäyttöpäivien vähentäminen HUS:ssa.
Moni uusi ryhmäpuhuja pääsi esiin. Valtuusto päätti uuden strategian sisällöstä, vastaesityksistä ja ponsista 24.4. kokouksessa.
Kirjoittaja on kaupunginvaltuuston kokouksia säännöllisesti seuraava saarelainen toimittaja
(Ilmestyi uutisselosteena Lauttasaari –lehdessä 25.4.2013 valtuuston strategialinjauksen 2013–16 ryhmäpuheista ja saarelaisten valtuutettujen puheista)