Pääsin tänä kesänä osallistumaan ensimmäistä kertaa legendaariseen Flow Festivaliin. Musiikin ja tunnelman lisäksi vaikutuksen teki tapahtuman mittakaava. Se on valtava.
Kun reipas 90 000 ihmistä liikkuu tapahtuma-alueella, majoittuu hotelleissa, käyttää ravintoloita, takseja ja joukkoliikennettä sekä viettää aikaa kaupungissa ennen tapahtumaa ja sen jälkeen, alkaa ymmärtää, ettei kyse ole vain festivaalista. Kyse on mittavasta buustista koko kaupungin talouteen.
Siksi olen viime aikoina pohtinut kulttuurin, taiteen ja tapahtumien taloudellista merkitystä. Julkisessa keskustelussa ne esitetään toisinaan lähinnä tukien ja avustusten kautta kuluerinä, hyvinkin ikävin sanankääntein. Harvemmin puhutaan siitä, mitä kaikkea ne myös tuottavat.
Luvut ovat huimia.
Tapahtumateollisuus ry:n mukaan tapahtuma-alan liikevaihto nousi vuonna 2024 noin kolmeen miljardiin euroon. Ala työllistää suoraan noin 24 500 ihmistä, ja lisäksi tilapäistä työtä syntyy vuosittain arviolta 120 000–175 000 henkilölle. [tapahtumat…llisuus.fi], [y-lehti.fi] . Vertailun vuoksi Suomessa työskentelee kaikkiaan noin 73 000 sairaanhoitajaa. Tapahtuma-ala on siis huomattava työllistäjä ja liikevaihdoltaan tismalleen samaa kokoluokkaa kuin usein hehkutettu suomalainen peliala.
Kun puhumme kulttuurista ja tapahtumista, emme siis puhu marginaalista, vaan merkittävästä toimialasta.
Helsinki tukee kulttuurikenttää vuosittain noin 21 miljoonalla eurolla kulttuuriavustusten muodossa. Lisäksi taidelaitoksia tuetaan noin 26 miljoonalla eurolla. [avustukset.hel.fi], [hel.fi]
Mutta mitä näillä investoinneilla saadaan aikaan?
Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan mukaan kaupungin palvelut tuottavat vuosittain noin 23 miljoonaa fyysistä ja 4,5 miljoonaa digitaalista käyntiä ja elämystä. Toimintaa toteutetaan yli 900 toimipaikassa lähes 2 000 työntekijän voimin. Kaupungin tuottamat kulttuuripalvelut ovat usein myös maksuttomia, mikä lisää sosiaalista oikeudenmukaisuutta – Kaikilla pitää olla oikeus elämyksiin! Ja arvokasta on tukea myös niitä projekteja, jotka eivät ole taloudellisia vetureita, mutta jotka tuottavat suurta iloa vaikkapa kaupunginosatapahtumina, tai taiteena, joka on ihmeellisen kummallista.
Lukujen valossa tapahtumat ovat mielenkiintoisia.
Flow Festivalin omien arvioiden mukaan tapahtuma tuottaa viikonlopun aikana Helsingin alueen muille yrityksille yli 13 miljoonan euron epäsuoran tulovirran. Hotellit, ravintolat ja liikennepalvelut hyötyvät tapahtumasta merkittävästi. [ https://yle.fi/a/3-8400255] Helsingin kaupunki tekeekin tapahtuman kanssa strategista ja kaupallista yhteistyötä, koska tapahtuman nähdään vahvistavan kaupungin vetovoimaa, matkailua ja kansainvälistä näkyvyyttä. Tänäkin vuonna 91 000 kävijää todisti, että tapahtumalla on merkitystä.
Flow ei myöskään ole ainoa esimerkki. Helsingin juhlaviikot, jonka pääasiallinen rahoittaja on Helsingin kaupunki, keräsi vuonna 2025 yhteensä 242 912 käyntikertaa. Vielä vuonna 2023 määrä oli noin 180 000. Kasvu kertoo siitä, että kulttuurille on kysyntää ja että ihmiset hakeutuvat edelleen yhteisten kokemusten äärelle. [helsinkifestival.fi]
Toinen kiinnostava esimerkki löytyy Messukeskuksesta. Vaikka kaupunki on sen pienomistaja, Messukeskus ei saa kaupungilta suoraa tukea. Tapahtumien arvioitiin kuitenkin tuottaneen pääkaupunkiseudulle vuonna 2025 yhteensä 304 miljoonan euron tulovaikutukset. Samalla Messukeskus investoi Helsingin tulevaisuuteen rakentamalla vuonna 2027 avautuvan Solar-tapahtumatilan noin 20 miljoonalla eurolla. [messukeskus.com], [sttinfo.fi], [messutsuomessa.fi]
Kulttuurin vaikutukset eivät kuitenkaan rajoitu suuriin festivaaleihin tai tapahtumakeskuksiin.
Olen saanut tarkastella tätä kokonaisuutta hieman lähempää toimittuani vuoden ajan kaupungin omistaman Kiinteistö Oy Kaapelitalon, KAAPELIn, hallituksessa. Mitä enemmän olen luovien alojen toimijoihin tutustunut, sitä enemmän yksi asia on korostunut: harvalle tämä on vain työ.
Taiteen ja kulttuurin tekijöissä näkyy poikkeuksellinen määrä osaamista, sitoutumista ja ylpeyttä omasta työstään. He rakentavat sisältöjä, jotka tekevät Helsingistä kiinnostavamman, vetovoimaisemman ja elävämmän kaupungin meille kaikille.
Flow’n kaltaisessa tapahtumassa tämän näkee konkreettisesti. Lavalla esiintyy artisti, mutta taustalla toimii kokonainen verkosto ammattilaisia, yrityksiä, yhteisöjä ja palveluita. Kyse ei ole vain viikonlopun viihteestä, vaan kokonaisesta ekosysteemistä, joka luo paljon arvoa, euroina ja elämyksinä, festivaalialueen ulkopuolellekin.
Ehkä juuri siksi kulttuurin arvoa olisi hölmöä mitata vain sen kustannuksilla. Taide, tapahtumat ja luovat alat tuovat kyllä työtä, elinvoimaa, hyvinvointia ja uusia näkökulmia, mutta suuressa mittakaavassa kyse on myös merkityksellisten kohtaamisten, elämysten ja oivallusten mahdollistamisesta.
Ja rehellisesti sanottuna: tämä kuulostaa minusta hyvältä liiketoiminnalta ja erinomaisen fiksulta investoinnilta Suomen, ja suomalaisten, tulevaisuuteen.
Helsingin juhlaviikot on käynnissä vielä 5.9. saakka, hyödyntäkää ihmeessä tarjontaa ja käykää nappaamassa oma kulttuurikokemus syksyn alkuun.
Milla Tanskanen
KAAPELI:n hallituksen jäsen, SDP:n jätkäsaarelainen paikallisaktiivi
Vastaa