Risto Kolanen, Kallio-lehti 9.1.2019: Legenda jo syntyessään – Reino Paasilinnasta tuli valtiopäiväneuvos

Ajankohtaista 16:53

Reino Paasilinna syntyi isolapsiseen perheeseen joulukuulla 1939 talvisodan alkupäivinä, pakomatkalla Petsamosta Jäämerellä kalastajatroolarin keittiön pöydällä. Norjalaiset lehdet kirjoittivat isoin otsikoin uutisen: Suomen kansa ja armeija on saanut uusimman sotilaan Jäämerellä. ”Legenda jo syntyessään”, pitkäaikainen ulkoministeri Erkki Tuomioja muistutti puheessaan Käpylän työväentalon juhlassa, joka pidettiin Paasilinnan 80-vuotisjuhlavuoden 2019 alla.

Aurora Manninen vastasi kulttuuriannista laulamalla juhla-aikaan sopivia kansallisia lauluja. Laulujen välissä Oulunkylän Pop- ja jazzopiston perustaja Klaus Järvinen tuli sisään katsomon eteen väärästä ulko-ovesta. Hän pelasti tilanteen viemällä kädessään olevat onnittelukukat laulajattarelle! Herrasmies.

Presidentti Tarja Halonen avasi komeiden kiitos- ja juhlapuheiden sarjan. Hän muistutti Paasilinnojen kuuluvan henkisesti ”Lönnrothin runonlaulusukuun”. Kantaisä Pehr Gullstén lauloi Sakari Topelius vanhemmalle runon ”Ilman immen kosinnasta”. Veljessarjasta nousi monta kirjailijaa ja toimittajaa kansankorkeakoulupohjalta. Paikalla oli jaossa ”Paasilinnat, Sukukirja – lukukirja” –teosta arpajaispalkintona. Siinä oli 20 vuotta sitten mukana vielä isoveli Erno ja tietenkin nuorempi veli Arto, joka kuoli syksyllä.

Halonen muisteli nousseensa itse laajempaan julkisuuteen Paasilinnan Kansalaisen Tietolaari –televisio-ohjelmassa, joka käsitteli osuusliike Elantoa. Toimittaja yllytti edustajiston jäsentä kysymään, miksi Elannon johdossa on niin vähän naisia. Miespomot vaikeroivat naisvaltaisen suoran lähetyksen yleisön edessä.

Kansanedustaja, myös käpyläläinen, Timo Harakka teki perusteellisen katsauksen Reino Paasilinnan moniin ammatteihin ja julkiseen uraan Reporadion tähtitoimittajana, ulkoministeriössä, Yleisradion pääjohtajana sekä kansanedustajana ja Euroopan parlamentin jäsenenä. Hän piti ”keski-ikäisten toimittajien tuloa politiikkaan” merkittävänä asiana.

Juhlan kohdetta Harakka kuvasi ”kosmopoliittiseksi kansanmieheksi”. Kun joukko suomalaismeppejä vei ulkomaisia kollegojaan itärajalle, tutustumaan naapurin karhuun, nämä pelkäsivät tosissaan miinoja alueella. Paasilinna näytti esimerkkiä ja hyppi mättäältä mättäälle osoittaakseen, että pelko on turhaa.

Lopuksi Reino Paasilinna kiitti täyttä, lähes sadan hengen juhlasalia. Puheen ydin oli siinä, että meidän suomalaisten rikkautta on Venäjä-tuntemuksemme. Se on erityisosaamistamme, jota emme saa pilata.

Juontaja Seppo Heikki Salonen ilmoitti, että juhlavuotensa aikana Paasilinna jättää julkisuuden, jossa hän on ollut yli 50 vuotta yhtäjaksoisesti. Viimeinen kiitostilaisuus tarjosi, kuten aina ennenkin, Helsingin Työttömien tekemää maukasta lohisoppaa, juomaa ja palkintoja meppivuosien 1996-2009 lahjavarastosta.

xxx

JÄLKIKIRJOITUS: Tasavallan Presidentti myönsi pitkäaikaiselle kansanedustajalle, euroedustajalle ja Yleisradion pääjohtajalle Reino Paasilinnalle valtiopäiväneuvoksen arvonimen. Asia julkistettiin Helsingin ja Uudenmaan sosialidemokraattien Uuden vuoden Gaalassa 11.1.2019.

 

(Ilmestyi Kallio-lehdessä ja Munkin seudussa 9.1.2019 Kulttuurikierrosaukeamalla. Kirjoittaja oli europarlamentaarikko Reino Paasilinnan tiedostusavustaja 1998-99 sekä Kansalaisen Eu-Tietolaari –lehden päätoimittaja 1998-2004 kaksien eurovaalien yli.)