Risto Kolanen 12.10.2018: Tuleeko seudun liikenteen kaarimalli 2019?

Ajankohtaista 08:38

Pääkaupunkiseutu kasvaa vauhdilla. On tehokasta ja ympäristöystävällistä siirtää suuria massoja paikasta toiseen raiteita pitkin, junilla ja metrolla. Kuntarajoilla ei ole väliä, kun ihmiset liikkuvat kotoa töihin, palvelujen luo ja harrastuksiin, Länsimetron hallituksen jäsen, varatuomari Hannele Kerola korosti HKL:n majan liikennekeskustelussa.

Rataverkosto on nyt nelihaarainen. Pääraiteet kulkevat Helsingin rautatieasemalta Tampereen ja Turun suuntaan. Helsingistä itään ja länteen kulkeva metrolinja täydentää rataverkkoa. Metrolinja vedettiin alun perin kulkemaan lähellä merenrataa ja samoin se jatkuu myös Espoossa. Kalliille metrolle on saatava riittävän paljon käyttäjiä, minkä vuoksi tarvitaan bussien syöttöliikennettä niiltä alueilta, jotka eivät ole rataverkoston varrella.

Lauttasaari AB-vyöhykkeellä

Helsingin seudun liikenteen HSL), jonka hallitukseen Kerola kuului kahdeksan vuota, ensi vuonna käyttöön tuleva kaarimalli poistaa viimeiset rippeet kuntarajoista. B- ja C-vyöhykkeen raja on tärkein, koska AB-alueella lipun hinta tulee olemaan merkittävästi halvempi kuin ABC-alueella.

Helsinkiläisten toiminta-alue laajenee nykyisestä pitkälle Espoon ja Vantaan puolelle ja noin 150 000 espoolaista pääsee AB-lipun piiriin. B-kaaren raja kulkee Vuosaaresta Matinkylään. Lauttasaaresta pääsee suhteessa halvemmalla esim. Tapiolaan ja Matinkylään kauppoihin ja kulttuuririentoihin.

Tiukka palaute HSL:lle

Kaupunginvaltuutettu, ryhmäjohtaja Eveliina Heinäluoma (sd) esitteli kaupunginhallituksessa elokuun lopulla tehtyä lausuntoa HSL:n toiminnasta. Lippujen hinnat ja kuntaosuudet ovat kasvaneet huomattavasti yleistä kustannuskehitystä ja matkustajamäärän kasvua voimakkaammin. Joukkoliikenteen suunnittelun ja palvelujen hankinnan keskittäminen ei ole tuonut mukanaan ennakoituja synergiahyötyjä.

Kunnat maksavat enintään puolet HSL:n menoista, Helsinki reilut 200 miljoonaa, loput on kerättävä lipputuloista. Ensi vuoden lipputuloja on vaikea arvioida, koska siirrytään em. vyöhykejärjestelmään.

Lausunnossa todetaan: Nykytariffin mukaisia hintoja ei koroteta vuonna 2019. Vyöhyketariffin lippujen hinnat on määritelty niin, että laskennallinen lipun hintojen muutosprosentti koko ABCD alueen lippujen hinnoissa on -3,4 %.” Koululaisille retket olisivat maksuttomia. Muista alennuksista esitetään jatkuvasti vaatimuksia, mutta säännönmukaisesti ne tyrmätään.

Helsinki on omassa investointiohjelmassaan varautunut valtion kanssa toteutettaviin yhteishankkeisiin. Tällä hetkellä hankkeita siirtyy valtion sitoutumattomuuden vuoksi vuosi vuodelta eteenpäin. Tämä tarkoittaa, ettei Helsinki pysty kehittämään kaupungin alueita parhaimmalla mahdollisella tavalla, Heinäluoma pahoitteli.

Mihin hallitus suuntaa liikennerahaa?

Heinäluoma myös muistuttaa, että ELY-keskus on huolissaan nykyisen perusrahoituksen erittäin matalasta sekä investointirahan lähes olemattomasta tasosta. On huolestuttavaa, että Uudenmaan alueella, jossa sijaitsevat Suomen vilkasliikenteisimmät tiet, ei pystytä huolehtimaan toimivasta liikennejärjestelmästä. Pääkaupunkiseutu on koko maan talouden veturi. Tieverkko luo edellytykset alueen asukasmäärän kasvamiselle ja elinkeinoelämän vahvistumiselle.

Ennusteiden mukaan koko Suomen väestönkasvusta lähes 80 % tulee kohdistumaan Uudenmaan ELY-keskuksen alueelle tulevien 20 vuoden aikana. On selvää, että muuta maata suuremmista liikennemääristä johtuen alueen tiestö kuluu myös nopeammin. Tästä syystä kunnostustoimia tarvitaan muuta maata tiheämmin.

Mutta mihin ovat nykyhallituksen tienpidon rahat menneet? Juha Sipilän hallitus on suunnannut pientä liikennerahoituspottia mieluummin navettateiden kunnostukseen kuin kahden miljoonan asukkaan alueen kehittämiseen.

Tilanne on kestämättömällä pohjalla. Helsinki on omassa investointiohjelmassaan varautunut valtion kanssa toteutettaviin yhteishankkeisiin. Tällä hetkellä hankkeita siirtyy valtion sitoutumattomuuden vuoksi vuosi vuodelta eteenpäin. Tämä tarkoittaa, ettei Helsinki pysty kehittämään kaupungin alueita parhaimmalla mahdollisella tavalla, Heinäluoma pahoittelee.

Liikenneinfra on kallista

Länsimetron hallituksen espoolainen jäsen, varatuomari Hannele Kerola tekee tarkkoja havaintoja siitä, kuka päättää ja kuka maksaa HSL:stä. Liikenneinfran päätöksentekoon ja rahoitukseen liittyy monta eri tahoa: –Valtio vastaa raideliikenteestä, koska rataverkko parantaa koko maassa alueiden saavutettavuutta ja lisää siten koko Suomen talouskasvua. Valtio kerää tarvittavat rahat valtion tulo- ja kulutusveroilla.

Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä vastaa koko pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä, mutta etenkin bussiliikenteestä. Joukkoliikenteen rahoitus kerätään puoliksi kunnilta ja puoliksi matkustajilta lipun hinnoissa. Jos kunta haluaa satsata joukkoliikenteeseen, sen on myös oltava valmis maksamaan kustannukset.

Liikenneinfran rahoitus kiertää monimutkaisesti HSL:n kautta. Se maksaa puolet infrasta, mutta kerää rahat kunnilta ja matkustajilta. Se kunta, jonka alueelle infra tulee, maksaa suurimman osan kustannuksista. Vastaavasti kunta saa HSL:ltä korvausta siitä, että sen alueella olevaa infraa käytetään joukkoliikenteeseen, Kerola päättelee.

Pääkaupunkiseudun suuret kunnat Helsinki, Espoo ja Vantaa suunnittelevat kaupunkiensa kehittämistä, kukin tahollaan. Suurin osa liikenneinfrasta on jo rakennettu, pääosin Helsingin alueelle. Kehäradan osalta valtio maksoi kustannuksista 70 %, HSL ja pääosin Vantaan kaupunki 30 %. Länsimetron osalta tilanne oli päinvastainen; valtio maksaa kuluista 30 %, HSL ja etenkin Espoon kaupunki loput.

HKL eli Helsingin kaupungin liikennelaitos omistaa Helsingin metroradan, raitiotiet, metroasemat, raitiovaunut ja metrojunat sekä vastaa koko metro- ja raitiotieliikenteen liikennöinnistä ja kunnossapidosta. Vastuu metron kuljettajista ja metron toimivuudesta on siis sillä.

HSL kuuntelemaan kansalaisten tarpeita

Jos minä saisin päättää, valtio ottaisi vahvan roolin joukkoliikenteen infran kehittäjänä ja maksajana, kuten on tehty Ruotsissa.

HSL:n pitäisi keskittyä vain joukkoliikenteen järjestämiseen. Pakottaisin kyllä sen kuuntelemaan paremmin kuntalaisten tarpeita, Kerola linjasi ja esitti taas tarkan pahvilaskelman kustannuksista. Lähes kaikki liikenneinfra maksetaan meidän verorahoilla (pieni osa peritään lippujen hinnoissa), minkä vuoksi on tärkeä tietää, paljonko tämä lysti maksaa.

Länsimetro on ollut Suomen kallein infrahanke. Metron 1. vaihe Ruoholahdesta Matinkylään maksoi noin 1,2 miljardia euroa ja toinen vaihe Matinkylästä Kivenlahteen saman verran. Suurin maksaja on Espoon kaupunki. Kehärata maksoi noin 800 miljoonaa euroa.

Tästä valtio maksoi 70 % ja HSL ja Vantaa loput. Raide Jokeri tulee maksamaan noin 355 miljoonaa euroa. Jos Tampereelle tehdään kolmas raide, sen arvioidaan maksavan 700 miljoonasta yhteen miljardiin. Jos Turkuun tehdään ns. tunnin juna, se maksaa noin 2 miljardia. Nämä kulut maksaa valtio, toivon mukaan osittain EU:n tuella.

Kaupunki kilpailee työvoimasta

Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:n puheenjohtaja Stefan Loman toteaa, että Helsingin kaupunki kilpailee yksityissektorin kanssa osaavasta työvoimasta ja ihmettelee, että eri toimialoilla kamppaillaan rahojen riittävyydestä. Tällä on suorat vaikutukset palkkausjärjestelmään ja tätä myöten työntekijöiden saatavuuteen. Pahimmillaan vaikutukset voivat näkyä palvelujen laadun heikkenemisenä, asiakasmaksujen nostoina tai muina perittävinä maksuina.

HKL:n työntekijöiden edustajat Ari Hartonen, Pekka Hirvonen ja Pasi Laakkonen esittävät vakavan huolen HKL:n tulevaisuudesta, ehdottavat sitä mm. Raide-Jokerin toteuttajaksi. Espoolainen päättäjä Kerola ei lämmennyt ajatukselle, mutta toivoi kaupunkien miettivän kilpailutuksen tarkoitusperiä aina tarkemmin kuin nyt.

Tilaisuuden järjestivät Lauttasaaren sosialidemokraatit ja myös liikenneduunareita edustava JHL Stadin demarit.

Risto Kolanen
Kirjoituksessa on käytetty paitsi muistiinpanoja puheista myös kolmea blogia:
Hannele Kerola, Arjen asiantuntija 22.8.2018, ”Pääkaupunkiseutu rakentuu raiteiden varrelle”
Eve Heinäluoma 28.8. ja 2.9.2018 liikenneblogit.