Riitta Myller: Euroopan unionin ansaittava luottamus

Ajankohtaista 07:11

Kansanedustajana 1987–1995 ja uudelleen vuodesta 2011 sekä Euroopan Parlamentin jäsenenä 1995–2009 toiminut Riitta Myller (sd) puhui aiheesta ”Mikä EU:ssa ihastuttaa ja vihastuttaa?” ravintola Persiljassa.

Sekä eduskunnan valtiovarainvaliokunnan että suuren valiokunnan työtä on tahdittanut eurokriisi. Siellä käydään läpi kaikki muutkin Euroopan unionin hallitusten välisessä päätöksenteossa olevat asiat sekä päämiesten (Suomesta pääministeri) käsittelyssä olevat asiat.

– Suomalaiseen erityispiirteeseen kuuluu se, että hallitus ei mene sopimaan asioita EU:n tasolla ilman, että eduskunta suuren valiokunnan kautta ottaa kantaa ja evästää hallitusta. Hallituksen on toimittava eduskunnan tahdon mukaan näissäkin asioissa.

Isot asiat eduskuntasaliin

Kokenut parlamentaarikko pitää kansalaiskeskustelun kannalta ongelmana sitä, että eduskunta käy keskustelut valiokunnassa suljettujen ovien takana.

– Itse kehittäisin systeemiämme niin, että isot ja merkittävät EU-pöydillä käsiteltävät asiat puhuttaisiin myös kansalaisten kuullen isossa salissa. On ollut todella mielenkiintoista katsoa nyt EU-päätöksentekoa kansallisesta näkökulmasta, miten oma päätöksentekomme toimii Euroopan unioniin päin.

Kansan valitsemien elinten, Euroopan parlamentti ja kansalliset parlamentit, ovat keskeisessä asemassa päätöksentekijöinä.

– Kansalaisten mukaan ottaminen ja osallistaminen ovat avainkysymyksiä. EU voi toimia vain kansalaistensa tuella ja tuki on uudelleen ansaittava, Myller linjaa

Ilmastomuutos tosissaan

Suomi tarvitsee uutta kasvua ja uusia työpaikkoja, mutta se ei saa perustua luonnon ja luonnonvarojen liikakulutukselle. Uusia kestäviä työpaikkoja voidaan saada tuottamalla hyödykkeitä ja tavaroita, jotka vähentävät tarvetta kuluttaa uusiutumattomia raaka-aineita.

– Ilmastomuutos on otettava tosissaan. Ilmaston muutos ei tarkoita samaa kuin säiden vaihtelu. Pitkän ajanjakson seuranta osoittaa, että ilmasto on viimeisen sadan vuoden aikana lämmennyt hälyttävästi, ja jos emme tee nopeasti korjausta ylitämme kahden asteen rajan, jonka jälkeen muutoksen hillitseminen käy todella kalliiksi ja osassa maapalloa jopa mahdottomaksi.

EU:n perussopimukset lähtevät siitä, että yhteisillä sisämarkkinoilla on noudatettava mahdollisimman korkeaa suojelun tasoa. Viimeisin iso ponnistus oli kemikaalilainsäädäntö Reach.

Asetuksella on tuotu päivänvaloon jokapäiväisen elämämme kemikalisoituminen, ja säännöksillä on parannettu niin työsuojelua, kansanterveyttä kuin ympäristönsuojelua. Myllerin mukaan on erittäin perusteltua, että tuonnilla ei vesitetä EU:n omaa tiukkaa ympäristö- ja kansanterveydensuojelun linjaa.

Kokenut meppi

Riitta Myller on kokenut kettu EU-parlamentissa. Hän oli siellä Suomen liittymisvuoden 1995 alusta kesään 2009. Vasta kuluvana talvena Eija-Riitta Korhola (kok) ohitti hänet meppinä.

Myller sai vastuuta Euroopan sosiaalidemokraattisen puolueen ryhmän varapuheenjohtaja sekä ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnan koordinaatiojäsenenä.

Myller kertoi Persiljassa, että häntä oli pyydetty ehdokkaaksi jo pidemmän aikaa.

– Jotkut asiat vain kypsyvät ilman, että niihin itse vaikuttaa aktiivisesti. Tavallaan tämä oli yllätys itsellenikin.

Risto Kolanen, Lauttasaari –lehti 2/2014

(Uutisseloste ilmestyi Lauttasaari –lehdessä 9.1.2014 Myllerin kuvan kera)