Apulaiskaupunginjohtajan pätevyys on tärkeää

Ajankohtaista 06:16

Osmo Soinivaara (vihr) on yrittänyt kolme kertaa (1996, 2007 ja 2014) kaupunkisuunnittelun ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtajan virkaan Helsingissä, ilman mainittavaa tämän alan työ- ja johtamiskokemusta. Kun hänet nimetään ”kaupunkisuunnitteluveteraaniksi”, se koskee luottamustoimia ja julkista keskustelua.

Hän on tutkija, mutta tutkijana enemmän sosiaali- ja terveyspuolella. ”Ode” selvitti Ahon hallituksen aikana alueella ja on kirjoittanut paljon perustulosta. Hän on yhteiskunnallinen keskustelija, hyvä sellainen netissä, vaikeaselkoisempi elävässä puheessa.

Vihreät tekivät isäkapinan

Vihreän liikkeen perustajapoliitikko Soininvaarasta oli tulossa tämän viran haltija keväällä 1996 nk. punavihreän sopimuksen mukaan, kun Pekka Korpisesta olisi tullut pormestari. demarit, vihreät ja vasemmistoliitto tekivät sopimuksen, jonka entinen puoluesihteeri Pekka Kivelä (kok) mursi parissa viikossa soittamalla kaikki epävarmat valtuutetut läpi. Narikkavahti meni silloin ryhmäjohtaja Kimmo Helistön (vihr) perässä tupakkahuoneeseen tekemään haastattelua Ydin-lehden uutisanalyysia varten. Sääliksi kävi.

Asia kaatui ensimmäiseen lippuäänestykseen, kun puolet vihreiden ryhmästä teki isäkapinan jo pormestarivaalissa. valtuustopäivä on keskiviikko. Soininvaaralla oli torstain Suomen Kuvalehdessä valmis linjakirjoitus Helsingin suunnasta. Siirrosta ei tullut, mitään kun Eva-Riitta Siitonen nousi pormestariksi ja Korpinen jatkoin tehtävässään.

Toiseksi suurin puolue

Soinivaara oli Hannu Penttilän vastaehdokas syksyllä 2007. Helsingin Sanomien kaupunkitoimituksessa Riku Jokinen kirjoitti vihreiden suulla monta kertaa, että hän on muka pätevämpi kuin kuka tahansa demari. esimerkiksi kuin Penttilä tai Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellsten. Pari julkista väittelyä oli Annantalossa ja sanoma-talossa, mikä on hyvä demokratialle.

Valtuusto oli suljetussa lippuäänestyksessä sitä mieltä, että Hannu Penttilällä on alan pitkä ja ansiokas yli 15 vuoden johtajakokemus Hämeen maakuntajohtajana ja YTV:n johtajana ja ministeriössä. Hän on hankkinut nyt lisäkokemusta seitsemän vuotta kaupunkisuunnittelun ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtajana. Vihreät eivät silloin puhuneet puolueen suuruudesta, koska olivat kolmanneksi suurin puolue. Talvella 2012 se oli peruste Sivistystoimen apulaiskaupunginjohtajan virassa kahden hyvin pätevän naisen välillä.

Kunnallisen uran kruunu

HS:n kaupunkitoimituksen Joonas Laitinen (18.7.2014) ei käyttänyt enää pätevyys- tai puolueen suuruusperustelua. Lehti kirjoitti, että paikka olisi hyvä antaa kaupunkisuunnittelun harrastaja Soinivaaralle palkkiona pitkästä kunnallispoliittisesta urasta. – Soininvaara on tuolloin 65-vuotias. Lyhyt pätkä apulaiskaupunginjohtajana olisi komea palkinto Soininvaaran työstä Helsingin kuntapolitiikassa.

Aika tärkeä ja vaativa paikka antaa ”palkinnoksi”? Laitinen kirjoittaa Helsingin johtajistomuutoksista 2017 ikään kuin olisi jo sovittu siirtymisestä Tampereen kaltaiseen pormestarimalliin. Jarmo Nieminen (kok) huomautti 27.8. keskustelussa, ettei mitään ole sovittu, vaan johtajistojaosto selvittää eri vaihtoehtoja.

Penttilällä mittava johtajakokemus

Sosialidemokraatit luonnollisesti toivovat Hannu Penttilälle jatkokautta tehtävänsä hyvin hoitaneena virkamiehenä. Perustelemme Penttilää Soininvaaraa pätevämpänä johtajana. Emme toivo Penttilälle jatkokautta siksi, että ”Helsingin kaupunkikuvaa on suunniteltu vuodesta 1942 demarivetoisesti”. kun Väinö V. Salovaara tuli Erik von Frenckellin tilalle 1942.

Olisi Helsingin kaupungilta myös heikkoa, tempoilevaa työnantajapolitiikkaa vaihtaa seitsemän vuoden jälkeen apulaiskaupunginjohtaja ennen mahdollista kevään 2017 kuntavaalien jälkeen alkavaa johtajistomuutosta, jonka sisällöstä emme kuitenkaan vielä tiedä mitään. Tampereen pormestarimallista on myös kielteistä palautetta.

”Vihreässä” Helsingissä ei merellisiä rakennusalueita.

– Demarivetoisen kaupunkisuunnittelun aikana Helsinki on saanut muun muassa Merihaan asuinalueen, Kampin keskuksen sekä nykytaidemuseo Kiasman. Laitinen kirjoittaa historiattoman tarkoitushakuisesti.

”Vihreä” Helsinki olisi tänä päivänä täysin ilman uusia merellisiä rakennusalueita, koska Vuosaaren satamaa ei olisi rakennettu. Eli Helsingin seudulla rakennettaisiin jossain Siuntion-Vihdin-Mäntälän-Pornaisten korkeudella. Monta muutakin tyhmyyttä olisi tehty, jos olettaa vihreiden linjausten toteutuneen 1980-luvulta alkaen.

Lähiörakentamisen saavutukset

Demarijohtajakausilla on rakennettu Maunulat, Herttoniemet ja Roihuvuoret, mutta myös Kontulat, Vuosaaret ja Malminkartanot. Hyviä koteja sadoille tuhansille helsinkiläisille.

Tällä pitkällä kaudella saatiin väännettyä Helsinki Metrokaupungiksi, joka oli demarien ryhmäaloite 1950-luvulta. Samoin 1970-luvulla luotiin Hitas-järjestelmä ja Asuntohankinta sekä Y-säätiö. Ne ovat olennaisia toimijoita kohtuuhintaiseen omistusasuntotuotantoon sekä kaikkein hädänalaisimpien ihmisten asuttamiseen.

Demareiden panostus joukkoliikenteeseen on merkinnyt sitä, että yksityisautojen määrä Helsingin niemelle ei ole kasvanut sitten 1970-luvun, ja ilma on nykyään puhtaampaa koko Helsingissä.

Kaupungin laaja maanomistus

Näillä Kj-kausilla jatkettiin Helsingin sivistysporvareiden, eritoten Yrjö Harvian, luomaa linjaa kaupungin laajasta maanomistuksesta, jonka vuokratuotot luovat kohtuuhintaisen ja kestävän pohjan asuntomarkkinoille. Luotiin Helsingin maille kaksi kansallispuistoa (Nuuksio ja Sipoonkorpi) ja avattiin merellinen Helsinki.

DemariKj-kausilla toteutettiin maailman energiatehokkain yhdistetyn lämmön ja sähkön tuotanto ja kytkettiin yli 90 % asunnoista kaukolämpöön.

Demokraattinen metropolihallinto vahvana toimijana

Demarit ovat olleet luomassa myös ensin Pääkaupunkiseudun, nyt Helsingin seudun metropolihallintoa, johon vihreät taipuivat vasta viime kesänä.

Tässä HS:n kaupunkitoimitukselle ja kaikille muillekin tiedoksi näitä demarivetoisen kaupunkisuunnitellun syntejä näin aluksi. Vanhat asuntotoimittajat tietäisivät nämä.

Suljettu lippuäänestys marraskuun lopun valtuustossa ratkaisee. On hyvä, kun kaksi (toinen vain melkein) ex-liberaalinuorta kilpailee Kj-paikasta. Raatihuoneen Narikkavahti paljasti Oden ja Hannun henkilöyhteyden 1970-luvun alusta v. 2008 ensimmäisessä pakinassaan lehdessä ja toivoo, että apulaiskaupunginjohtajan työssä pätevyys ja johtamiskokemus merkitsevät valtuutetuille eniten.

Raatihuoneen narikkavahti (=Risto Kolanen), Stadin Ruusu 3/2014