Helsingin demarit vaativat mittavia panostuksia työttömyyden torjuntaan, työkyvyn arviointiin ja pitkäaikaistyöttömien palveluihin tulevissa budjettineuvotteluissa. Tavoitteena on kääntää pitkittyneen työttömyyden lähes 140 miljoonan euron vuosikustannus laskuun.
Helsingin työttömyys on huolestuttavalla tasolla, ja alueelliset erot kaupungin sisällä syvenevät. Elokuussa 2026 Helsingin työttömyysaste oli 13,7 prosenttia. Tämä tarkoittaa yli 50 000 kaupunkilaista. Tilanteen johdosta SDP Helsinki julistaa kaupunkiin työttömyyshätätilan ja vaatii mittavia panostuksia työttömyyden torjuntaan, työkyvyn arviointiin ja pitkäaikaistyöttömien palveluihin tulevissa budjettineuvotteluissa. Pitkittynyt työttömyys maksaa Helsingille vuodessa lähes 140 miljoonaa euroa.
Helsinki maksaa työttömyysetuuksien kuntaosuutta tänä vuonna ennusteen mukaan 137 miljoonaa euroa, vaikka budjettiin varattiin 119 miljoonaa. Kustannuksia kasvattaa erityisesti korkea pitkäaikaistyöttömyys.
Työttömyyden alueelliset erot ovat kasvaneet, ja työttömyys on kasvanut voimakkaimmin alueilla, joilla asuu ennestään haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä. Kehitys uhkaa kiihdyttää alueiden eriytymistä eli segregaatiota sekä lisätä esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmia.
– Tilanne on kestämätön, ja siksi julistamme Helsinkiin työttömyyshätätilan. Työttömyys ei ole vain numeroita tilastoissa, vaan se on valtava inhimillinen kriisi tuhansille ihmisille ja perheille. Jos tilanteen annetaan lipua käsistä, maksamme siitä kalliisti tulevaisuudessa menetettyinä verotuloina, kohonneina sosiaali- ja terveydenhuollon kuluina sekä syvenevänä eriarvoisuutena, sanoo SDP Helsingin valtuustoryhmän puheenjohtaja Elisa Gebhard.
Helsingin demarit vaativat, että kaupunki ottaa käyttöön Tampereen mallin pitkäaikaistyöttömien työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa. Tampereella rakennetaan uutta arviointipalvelua, jonka avulla työkyvyttömät ja sairaat henkilöt tunnistetaan ja ohjataan työttömyysetuudelta oikeille etuuksille, kuten kuntoutukseen, sairauspäivärahalle tai tarvittaessa eläkkeelle.
– Meidän on otettava ripeästi oppia Tampereen mallista ja toteutettava oma “Lex Taipaleemme”. Helsinki vastaa itse sekä sote- että työllisyyspalveluista, joten meillä ei ole syytä odottaa: terveystarkastus ja työkyvyn arviointi voidaan rakentaa yhdeksi poluksi heti, Gebhard painottaa.
Helsingin työttömyyskortistoissa on paljon ihmisiä, joiden todellinen työkyky ei vastaa avointen työmarkkinoiden vaatimuksia.
– Heidän terveytensä ja työkykynsä on selvitettävä. Vähäinenkin jäljellä oleva työkyky pitää tunnistaa ja tukea sen käyttöä, ja ne, joiden työkyky ei riitä, pitää ohjata hoitoon, kuntoutukseen tai eläkkeelle. Se on ennen kaikkea suuri inhimillinen helpotus, ja samalla se pienentää kaupungin sakkomaksuja, Gebhard jatkaa.
Samaan aikaan hallituksen suunnitelmat lakkauttaa nykymuotoinen kuntouttava työtoiminta herättävät huolta. SDP Helsinki vaatii kaupunkia arvioimaan mahdollisuudet siirtää ja järjestää nykyistä työpajatoimintaa kaupungin omassa organisaatiossa, jotta kokeneen henkilöstön osaaminen ja asiakkaille tärkeät palveluketjut säilyvät lainsäädäntömuutoksista huolimatta.
Muissa suurissa kaupungeissa ei ole jääty odottamaan. Turku palkkaa 50 työtöntä korkeakoulutettua nuorta kuuden kuukauden työsuhteisiin, ja Oulu työllistää vuodeksi 30 yli 700 päivää työttömänä ollutta. Jokaisella pienelläkin teolla on vaikutusta.
Työllisyyspalvelut uudistettava ja osaaminen paremmin käyttöön
Työttömyyden hoitoon tarvitaan laajasti uusia ja toimivia keinoja. Erityishuomiota vaativat maahanmuuttajien työllistyminen ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat.
– Maailma on muuttunut, mutta osa työllisyyspalvelujen toimintatavoista elää menneessä. Kunnat tekevät työn, mutta valtio päättää keinoista. Siksi Helsingin on uudistettava omat palvelunsa rohkeasti ja käytettävä jokainen keino, joka on sen omissa käsissä, sanoo SDP:n valtuustoryhmän 1. varapuheenjohtaja ja kaupunginhallituksen jäsen Niilo Toivonen.
– Työpaikkoja on paljon piilossa, joten työnvälitys vaatii nykyistä aktiivisempaa ja systemaattisempaa yhteydenpitoa yrityksiin. Lisäksi koulutuspaikkoja on lisättävä aloille, joilla työvoimapula on suurin, kuten varhaiskasvatukseen, sote-alalle ja mulla työvoimapula-aloille, Toivonen jatkaa.
SDP Helsinki esittää seuraavia toimia työttömyyden vähentämiseksi:
- SDP haluaa julistaa työttömyyshätätilan ja työllisyydestä tehdään koko kaupungin ykkösprioriteetti, jolle laaditaan pormestarin johtama toimenpideohjelma ja jonka edistymistä seurataan säännöllisesti kaupunginhallituksessa.
- Käynnistetään pitkäaikaistyöttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi Tampereen mallin mukaisesti, yhdistetään se terveystarkastukseen ja panostetaan lisää työkokeilupaikkoihin. Oikein kohdennetuilla palveluilla saadaan vähäinenkin työkyky käyttöön, ohjataan työkyvyttömät oikeille etuuksille ja pienennetään kaupungin sakkomaksuja.
- Uudistetaan työllisyyspalvelujen toimintatapoja niin, että henkilökohtaiseen ohjaukseen jää enemmän aikaa.
- Otetaan nuorten rekrytointituki täysimääräisesti käyttöön ja palkataan nuoria kaupungin omiin tehtäviin.
- Turvataan pitkäaikaistyöttömien kuntouttavien palveluiden jatkuvuus arvioimalla työpajatoiminnan siirtämistä tai järjestämistä kaupungin omassa organisaatiossa.
- Kehitetään välityömarkkinoita siten, että yhä useampi aikuinen pääsee niiden kautta avoimille työmarkkinoille, ja selvitetään varsinaisten työsuhteiden luomista palkkatuen sijaan yhteistyössä kolmannen sektorin ja yritysten kanssa.
- Laajennetaan rekrytointitukea vaikeasti työllistyvien palkkaamiseksi, lisätään kaupungille harjoittelupaikkoja ja madalletaan yritysten kynnystä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen neuvontaa lisäämällä.
- Vahvistetaan aktiivista yrityskontaktointia piilotyöpaikkojen löytämiseksi ja akuutteihin työvoimatarpeisiin vastaamiseksi.
- Hyödynnetään kaupungin hankintaosaamista ja suuria julkisia hankintoja työllistämisen välineenä koko konsernin tasolla.
Vastaa