Valtuutettu Pilvi Torstin puhe kaupunginvaltuuston seminaarissa

Puheenjohtaja, valtuutetut, arvoisat viranhaltijat,

Totisesti poikkeuksellinen valtuustokausi! Valitsimme historian ensimmäisen pormestariston. Toimintansa aloitti neljä uutta toimialaa. Entiset virastot lakkasivat olemasta. Kuten tunnettua Sdp suhtautui kriittisesti siihen, että samanaikaisesti uudistettiin sekä organisaatio että poliittinen johtamismalli.

Oli ilahduttavaa kuulla toimialajohtajilta, kuinka neljässä vuodessa asiat ovat hitsautuneet yhteen. Toimialauudistus on osoittautunut viisaaksi ratkaisuksi. Alun jälkeen tyytyväisyys näkyy myös henkilöstökyselyissä. Haluammekin kiittää koko Helsingin virkakuntaa ja henkilöstöä työstä helsinkiläisten hyvinvoinnin ja kaupungin menestyksen eteen. Ihmiset tekevät kaupungin. Työyhteisönä ja kaupunkilaisina.

Pormestarimallin pulmat sen sijaan eivät ratkenne ilman mallin tarkkaa läpikäyntiä. Edellytimme aikanaan riippumatonta tutkimusta aiheesta ja onneksi se on nyt tehty. Aamulla saimme Tampereen yliopiston tutkijaryhmän tuloksia, jotka kertovat muun muassa eritasoisesta demokratiasta. Tutkijatermi oli eliittidemokratia. On toki hyvä, että on Hgn kasvoja. Tärkeämpää on, että on myös selkeä toimivalta.

Asetimme valtuustostrategiassa useita hyvin kunnianhimoisia tavoitteita. Osassa on onnistuttu paremmin, osassa huonommin.

Yksi asia valitettavasti pysyy. Syvenevä eriytymiskehitys. Se oli myös edellisellä valtuustokaudella ainoa tavoite, joka eteni miinusmerkkisesti. Se on vakavin kaupungin pitkän tähtäimen kestävää kasvua uhkaava kehitys. Korona myös alleviivaa eriarvoistumiskehitystä. Tulevassa strategiassa sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti tasapainossa kehittyvän Helsingin keskiössä onkin oltava kaksi ylivaalikautista tavoitetta: alueiden välisen eriarvoisuuden todellinen vähentäminen ja hiilineutraaliustavoitteeseen nojaava ilmastopolitiikka.

Kuulimme eilen myös lukuisia esimerkkejä onnistumisista – ehkä jopa enemmän kuin moni rohkeni toivoa. Esityksistä välittyi myös paljon ylpeyttä, sitoutumista, innostustakin. Sellaiseen on vuosien valtuustotyön jälkeen oppinut kiinnittämään huomiota.

Monet SDP:n valtuustoryhmän tärkeät tavoitteet kuten asuntotuotannon kasvattaminen, lähikoulujen vetovoima ja varhaiskasvatusasteen nostaminen, ovat edenneet.

Olemme myös tehneet strategiaan nojaten lukuisia konkreettisia päätöksiä. Ilman koronaa olisimme jo viime kesänä nauttineet Helsinki Biennaalista, tällä viikolla päätimme vapauttaa Eteläsataman alueen uuteen käyttöön. Mielenterveyspalveluja on viety eteenpäin.

Henkilökohtaisesti yksi ilonaihe ja pettymys. Maksuton joukkoliikenne koululaisryhmille on konkreettisesti tehnyt koko kaupungista oppimisympäristön. Teimme siitä aikanaan Helvaryn kanssa aloitteen ja monien vaiheiden jälkeen asia lopulta saatiin strategiaan ja HSL-kannaksi. Pettymys on ollut strategiaan kirjatun lähipäiväkotiperiaatteen juuttuminen sinne kuuluisaan paikkaan nimeltä jonnekin.

Strategiassa on paljon hyviä tavoitteita, joista on vaikea olla eri mieltä. Erimielisyyttä syntyy toisinaan keinoista ja usein resursseista. Olemme strategiassa linjanneet talousraamista. Kansliapäällikkö totesi, että olemme ylittäneet sovitun raamin. Samalla myös verotulot ylittäneet arvion joka vuosi. Ennen koronaa Helsingin lainakanta oli laskussa korkeasta investointiasteesta huolimatta.

Kun tutkimme syitä raamin ylityksiin, huomaamme, että rahaa on käytetty strategian sisällöllisten tavoitteiden edistämiseen. Taloutta onkin arvioitava suhteessa kaikkiin tavoitteisiin. Strategiatavoitteiden resurssit on löydettävä muualta kuin palveluita heikentämällä.

Olen tyytyväinen siihen, että Helsinki huomioi budjetissaan väestönkasvun ja indeksikorotukset – tälle voisi antaa nimen malli Pajamäki & Bergholm, sillä ennen Osku Pajamäen 2012 esittämää vaatimusta väestönkasvua ja indeksejä ei systemaattisesti huomioitu.

Kategorinen 0,5 prosentin tuottavuustavoite taas on jäykkä. Esimerkiksi digitalisaatiosta toivotaan toistuvasti tuottavuushyötyä. Tavoite on hyvä, mutta pitää huomata, että se edellyttää yleensä ensin lisäresursseja ja investointeja.

Lopuksi. Seuraavaa strategiaa laadittaessa onkin välttämätöntä miettiä, miten harjoitamme Helsingissä vastuullista ja hyvinvointia lisäävää talouspolitiikkaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti oikeudenmukaisesti. Koronakriisi löi lujimmin kaupunkeihin, täällä me myös iskusta selviämme. Sillä, mitä Helsinki tekee on merkitystä: kaikilla muilla mittareilla paitsi asukasluvalla mitattuna olemme maailmankin mittakaavassa suurkaupunki. Sdp on valmis tähän työhön. Kiitos.