SDP Helsingin kuntavaaliohjelma 2025

Helsinki on kaikkien kaupunki, jossa jokainen taustastaan riippumatta voi elää hyvää elämää. Helsinki on tasa-arvoinen ja kaikki tervetulleeksi toivottava hiilineutraali pääkaupunki. Kaupungin kasvu tuo paljon mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. 

Kasvu luo paineita uusien asuinalueiden rakentamiselle sekä palvelutuotannolle. Kasvavan asuntotuotannon ja lähiluonnon säilyttämisen yhteensovittaminen on kyettävä ratkomaan entistä kunnianhimoisemmin. On riskinä, että nopea kasvu myös ruokkii kasvavaa eriarvoisuutta ja jännitteitä. Eriytymisen eli segregaation torjuminen on yksi kaupungin tärkeimmistä tehtävistä.

Kaupungin on entistä enemmän kannettava myös globaalia vastuuta verkostoitumalla ja yhteistyöllä kansainvälisten toimijoiden kanssa.

Sosialidemokratian päämääränä on vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden sivistysyhteiskunta, joka toteuttaa oikeudenmukaisuutta. Tällaisessa yhteiskunnassa jokainen toimii kykyjensä mukaan oman ja yhteisen hyvinvoinnin puolesta. Nämä arvot ohjaavat SDP Helsingin toimintaa. Näihin arvoihin pohjautuen haluamme Helsinkiä rakentaa.

KASVATUS JA KOULUTUS 

Tavoite: Sosiaalinen, pedagoginen, psyykkinen ja terveydellinen tuki on jokaiselle saatavissa.

Nykytilanne:

Koulutuksellinen yhdenvertaisuus tulee taata kaikille lapsille taustasta riippumatta. Koulujen eriytymiskehityksen pysäyttäminen on keskeinen tekijä yhdenvertaisuuden turvaamisessa. Koulujen eriytymiskehitykseen voidaan puuttua tarveperusteisen rahoituksen ja opetus- ja oppilashuollon ammattilaisten tarvetta vastaavalla määrällä. Koulu ei ole enää pystynyt tasaamaan kodeista lähtevää eriarvoisuutta, vaan oppimistulokset ovat sidoksissa vanhempien tulotasoon.

Tarvitaan tehokkaita toimia tämän kielteisen kehityksen pysäyttämiseksi. 

Nuorten mielenterveyden haasteet ja yleinen pahoinvointi näkyvät koulussa. Varhainen puuttuminen mielenterveyden haasteisiin on tärkeää sekä inhimillisen kärsimyksen että tulevaisuuden taloudellisten vaikutusten minimoimiseksi.

Helsingin tulee huolehtia siitä, että kaikilla lapsilla ja nuorilla sekä heidän kanssaan työskentelevillä aikuisilla on terveysturvallinen oppimisympäristö. Ns. ”homekoulujen” ongelmiin tulee puuttua välittömästi asiantuntijoita ja alueen asukkaita kuullen, jotta vältytään sekä inhimilliseltä kärsimykseltä, alueiden eriarvoistumiselta henkilöstön saatavuuteen liittyen että merkittäviltä taloudellisilta vaikutuksilta oireiden ja sairauksien tulevaisuuden hoitokustannusten osalta.

Varhaiskasvatus on osa koulutusjärjestelmää ja sivistyksellinen perusoikeus. Ennen kouluikää tapahtuva oppiminen on ensisijaisessa asemassa, kun halutaan huolehtia lasten tulevaisuudesta. Helsingin tulee palveluverkostollaan huolehtia siitä, että jokaisella lapsella on varhaiskasvatuspaikka oman kotinsa lähellä – lähipäiväkotiperiaatteen toteutumisesta on huolehdittava. Varhaiskasvatus ehkäisee syrjäytymistä, huono-osaisuuden kierteen periytymistä ja tasaa sosioekonomisia eroja lasten välillä sekä, pienentää hyvinvoinnin ja terveyden eroja aikuisuudessa. 

Varhaiskasvatuksen maksuttomuus edistäisi kotona hoidettavien maahanmuuttajalasten osallistumista varhaiskasvatukseen ja siten integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Laadukkaan varhaiskasvatuksen edellytyksenä on riittävä rahoitus, jolla taataan pysyvä, osaava henkilökunta ja mahdollistetaan kehittävä toiminta kuten retket ja askartelu. Henkilökunnan määrässä tulee huomioida kunkin yksikön ja alueen todelliset tarpeet.

Nykyisen hallituksen toteuttamat leikkaukset vaikeuttavat koulutuksen tavoitteiden saavuttamista. Tämä on erityisesti kohdistunut ammatilliseen koulutukseen ja ammatilliseen aikuiskoulutukseen. Ammattien ja osaamistarpeiden muutos  edellyttää aikuisten ammattitaidon ylläpitämistä.

Ratkaisumme: 

• Läksykerhojen ja muun aktiivisen iltapäivätoiminnan tulee olla kiinteä osa koulupäivää. Koulun ja tukea tarvitsevien perheiden välistä yhteistyötä tulee kehittää. 
• Erityisstatuksella olevien oppilaiden enimmäismäärä yleisopetuksen luokissa tulee linjata tutkittuun tietoon ja ammattilaisten kokemukseen perustuen.
• Oppijoiden ja opiskelijoiden osallisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia tulee lisätä hyödyntäen mm. erilaisia digitaalisia kanavia.
• On otettava käyttöön yhteisöllisiä ja monipuolisia tapoja puuttua nuorten uupumiseen, kiusaamiseen ja mielenterveyshaasteisiin. 
• Vanhempien tulotason merkitystä lasten ja nuorten oppimistuloksiin tulee seurata kriittisesti ja toisaalta aktiivisesti reagoiden. 
• Helsingissä tulee siirtyä vaiheittain maksuttomaan varhaiskasvatukseen, jonka laatu tulee varmistaa henkilöstön määrään, riittävään osaamiseen, palkkaukseen sekä hyvinvointiin panostamalla. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatuspaikkaan lähellä omaa kotiaan. 
• Helsingin kaupungin tulee aktiivisesti seurata ja ratkaista kasvatuksen toimitilojen terveysturvallisuuteen liittyviä ongelmia tiiviissä yhteystyössä asiantuntijoiden sekä alueen asukkaiden kanssa.
• Etsivä nuorisotyö ja kouluvalmennus ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja ns. koulupudokkaita voidaan auttaa ja luoda heille mahdollisuuksia hyvään tulevaisuuteen
• Nuorten on jatkossakin saatava ohjausta ja tukea yhteishaussa ja jatko-opintoihin hakeutumisessa lähtökohdistaan huolimatta – jokaisen nuoren potentiaalia tulee tukea. 
• Lasten ja nuorten omia toiveita kuullaan toimintaa kehitettäessä sekä päätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä. 
  

KULTTUURI JA VAPAA-AIKA:

Tavoite: Runsas, yllättävä ja kunnianhimoinen kulttuurielämä tekee Helsingistä ainutlaatuisen.

Nykytilanne: 

Kulttuuriala on ollut nykyisen hallituksen aikana merkittävien leikkausten kohde. Tämä on erityisen haitallista Helsingin kaltaisessa kulttuurikaupungissa. Kulttuuri on merkittävä työllisyyden, elinvoiman ja uuden yrittäjyyden lähde sekä merkittävä hyvinvoinnin tuottaja yhteiskunnassamme. 

Pääkaupunkina Helsinki tuo yhteen huippuluokan kulttuuri- ja tapahtuma-alan ammattilaiset. Heille on annettava tilaa luoda elinvoimaa ja elämyksiä kaupunkiin. Runsas, yllättävä ja kunnianhimoinen kulttuuri on Helsingin ainutlaatuinen valtti. Muun muassa lähikirjastot ja alueelliset kulttuurikeskukset kaikissa kaupunginosissa toimivat demokratian, avoimen kansalaistoiminnan, lukemisen, harrastamisen ja digitaitojen edistäjinä ja kulmakivinä. Kulttuurin tulee olla jokaisen kaupunkilaisen oikeus. 

Liikuntapalveluiden tulee olla jokaisen helsinkiläisen saavutettavissa tulotasosta riippumatta. Kaupungin tulee tarjota asukkailleen laadukkaita maksuttomia liikuntamahdollisuuksia Helsingin eri alueilla. Kaupungin tulee myös huolehtia siitä, että esimerkiksi koulujen liikuntatiloja ja yleisiä urheilukenttiä voivat hyödyntää myös ns. harrastelijat, eivät vain tavoitteellisesti harjoittelevat seuraurheilijat.

Lasten ja nuorison mahdollisuudet harrastaa ja kehittää itseään ovat ensiarvoisen tärkeitä. Mahdollisuudet toteuttaa itseään turvaavat kehitystä ja luottamusta yhteiskuntaan. Nuorison pahoinvointi on lisääntynyt, minkä takia Helsingin on kiinnitettävä erityistä huomiota nuorisolle suunnattuihin palveluihin. Helsingissä tulee vahvistaa niin sanottua harrastamisen Suomen mallia. 

Ratkaisumme: 

• Edistämme kulttuuria ja kulttuurisidonnaisia elinkeinoja tarvittaessa lisääntyvin kaupungin omin panostuksin.
• Pilotoidaan vastinrahoituksen mallia Helsingin kulttuurikentällä, jossa kaupunki sitoutuu maksamaan vastineen jokaista yksityistä lahjoitusta kohden sovittuun kattoon asti. 
• Helsinki tukee kaupunginosien omaa identiteettiä ja kulttuuria. 
• Positiivisen erityiskohtelun rahoitusta laajennetaan myös liikunta- ja kulttuuripalveluihin. Vähävaraisille maksuton pääsy liikuntapalveluihin.
• Kirjastojen määrärahat on turvattava. 
• Helsingin on kiinnitettävä erityistä huomiota nuorisolle suunnattuihin palveluihin. Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus ainakin yhteen maksuttomaan harrastukseen. 
• Maksuttomat liikuntapalvelut ympäri Helsinkiä on turvattava.
• Ilmaisten kulttuuritapahtumien järjestämistä ja tiedotusta niistä tulee lisätä, jotta kulttuuritapahtumat tavoittavat mahdollisimman suuren yleisön.  

KAUPUNKIYMPÄRISTÖ: 

Tavoite: Kaavoituksella vähennetään asuinalueiden eriytymistä eli segregaatiota

Nykytilanne: 

Tavoitteena on Helsinki, jossa jokaisen on hyvä asua, elää ja työskennellä. Helsingin väestön määrä kasvaa. Ennusteiden mukaan 700 000 asukkaan raja saavutetaan jo 2020-luvun lopulla. Tämän vuoksi tarvitaan asuntorakentamista ja tehokasta maankäyttöä. Pieni- ja keskituloisten on entistä vaikeampi löytää Helsingistä itselleen kohtuuhintaista vuokra- tai omistusasuntoa. Hallituksen politiikka asettaa lisähaasteita kohtuuhintaiselle asumiselle. Asumistukea on heikennetty eikä tukia enää myönnetä asumisoikeus asuntojen rakentamiseen. Valtion tukemat vuokra-asunnot eli ARA-toiminnot nykyisellään lakkautetaan ja siirretään ympäristöministeriön alaisuuteen.

Asumisen kalleudesta on tulossa este Helsingin elinvoimaiselle kehitykselle. Helsingin on oltava aktiivinen toimija, ettei tilanne kriisiydy kuten maailman muissa suurkaupungeissa. Pienituloisten ja erityisesti matalapalkka-aloilla työskentelevien ihmisten mahdollisuus asua ja työskennellä Helsingissä on turvattava.

Yhteinen julkinen kaupunkitila ja rakentamaton sekä luonnonvarainen kaupunkiympäristö muodostavat yhdessä rakennetun ympäristön kanssa Helsingin, joka tuottaa hyvinvointia helsinkiläisille ja toisaalta on omaleimaisena turistien mielenkiinnon kohteena.

Kattava ja kohtuuhintainen julkinen liikenne on olennainen osa ilmastonmuutoksen torjuntaa. Helsingissä on hyvin toimiva julkinen liikenne, johon kohdistuu kustannuspaineita, mutta johon panostaminen tuo hyötyä sekä kaupunkilaisten arjen että kaupungissa vierailevien ihmisten näkökulmasta . Toimiva, eri alueet kattava ja asiakkaille kohtuuhintainen julkinen liikenne hyödyttää myös Helsingin elinkeinoelämää ja mahdollistaa helsinkiläisille yhdenvertaisen sekä aktiivisen liikkumisen. Helsingin tulisi toteuttaa kokeilu ilmaisesta joukkoliikenteestä sunnuntaisin kaupunkilaisten osallisuuden ja kaupungin elinvoiman edistämiseksi. Kaupungin tulee myös jatkaa pyöräilymyönteisiä toimia.

Helsingin kaupunkiympäristön kaiken toiminnan lähtökohtana tulee olla esteettömyys ja saavutettavuus. Konkreettisesti tämä ilmenee mm. katujen kunnossapitona eri sääolosuhteissa sekä julkisten tilojen rakenneratkaisuissa. 

Ratkaisumme: 

• Julkisen kaupunkitilan, rakentamattoman ja luonnonvaraisen kaupunkiympäristön tulee olla kaikille yhteisiä ja helposti saavutettavia tiloja
• Kaupunkisuunnittelussa on niin uusilla kuin uudistettavilla alueilla kiinnitettävä julkisen kaupunkitilan laatuun vähintään yhtä paljon huomiota kuin rakennuksiin.
• Kaupungin tiivistyminen ei saa olennaisesti heikentää asuinalueiden laatua eikä viheralueiden verkostoa. Kaupunginosien ominaisuuspiirteet tulee huomioida kaavoituksessa. 
• Kaavoituksessa ja kaupunkikehityksessä perspektiivin pitää olla vuosikymmeniä eteenpäin katsovaa eikä vain lyhytaikaisiin tarpeisiin reagoivaa.
• Uusiin kaupunginosiin on kaavoituksessa varattava riittävä määrä tilaa virkistysalueille sekä yhteisille palveluille määriteltyjä tontteja. 
• Sekä uusien että lisärakennettavien kaupunginosien osalta on huolehdittava tarvittavista peruspalveluista alueen asukkaille.
• Helsingin tulee kehittää oma ASO eli asumisoikeusasuntojen tuotantomalli
• Asuntotarjonnan tulee olla monipuolinen Helsingin eri alueilla.
• Toteutetaan kokeilu ilmaisesta joukkoliikenteestä sunnuntaisin osallisuuden lisäämiseksi.
• Helsingin pyörätieverkostoa on viime vuosina kehitetty merkittävästi ja sitä tulee edelleen jatkaa.

SOSIAALI-, TERVEYS- JA PELASTUSPALVELUT: 

Tavoite: Helsinkiläisten hyvinvointia ja terveyttä edistetään laaja-alaisesti hyvin toimivilla sosiaali- ja terveystoimialan palveluilla ja muiden toimialojen ratkaisuilla ja palveluilla.

Nykytilanne: 

Helsingissä tulee kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Terveyserojen kaventamista voidaan edistää tarveperusteisella rahoitusmallilla, jolla pyritään kohdistamaan lisäresursseja alueille, joissa niille on eniten tarvetta. Ikääntyvien helsinkiläisten määrä kasvaa vielä toistaiseksi suurien ikäluokkien ylittäessä 85 vuoden iän. Osalle ikääntyminen merkitsee suorituskyvyn laskua ja avun tarpeen kasvua. Helsingissä tulee turvata kaikille arvokas ikääntyminen, jota mahdollistaa riittävät palvelut. 

Marinin hallituksen asettamasta hoitajamitoituksesta on saatu positiivisia tuloksia. Henkilöstön saatavuus on parantunut ja sairauslomat vähentyneet. Hoitotakuu on edesauttanut hoitoon pääsyä varhaisessa vaiheessa. 

Helsingissä harkitaan terveyspalveluiden siirtämistä tuotettavaksi osittain yksityisille palveluntuottajille. On kuitenkin huomioitava, että Suomessa terveyspalveluiden tuottaminen on keskittynyt harvoille suurille yrityksille, joilla on mahdollista hyödyntää määräävää markkina-asemaa, mikäli heidät päästetään tuottamaan julkisia terveyspalveluita. Esimerkiksi Helsingin kaupungin työterveyden kilpailutuksessa tarjouksia ei saatu aluksi lainkaan ja lopulta valitulle yksityiselle palveluntuottajalle maksettiin heidän pyytämänsä hinta.

Sosiaalipalveluiden osalta nykyhallituksen leikkaukset heikentävät erityisesti lapsiperheiden, opiskelijoiden ja yksin asuvien taloudellista tilannetta. Helsingin tulee pitää huolta siitä, että apua tarvitsevat saavat tarvitsemansa avun.

Ratkaisumme: 

• Terveysasemilla tulee ottaa käyttöön oma tiimi -malli, jonka avulla turvataan hoidon jatkuvuus.
• Helsingissä tulee säilyttää maksuton perusterveydenhuolto ja säilyttää perusterveydenhuollon 14 vuorokauden hoitotakuu
• Kotihoidossa oleville helsinkiläisille tulee turvata mahdollisuus ulkoiluun tai muuhun kodin ulkopuoliseen virkistystoimintaan
• Asumispalveluiden määrän tulee olla suhteessa ikääntyvän väestön määrään
• Omaishoitajien lakisääteiset lepopäivät tulee turvata ja omaishoitajille tulee tarjota jaksamista tukevia palveluita.
• Jokaisella helsinkiläisellä on oikeus ihmisarvoiseen elämään, johon kuuluvat mm. koti. ruoka ja lääkkeet. Kaupungin tulee huolehtia näiden toteutumisesta mm. sosiaalitoimen ja yhteistyössä mahdollisesti muiden avun tarjoajien kanssa.
• Lapsiperheiden palveluita tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti perheiden hyvinvointia tukien; mm. kotipalvelun tulee olla jatkossakin maksutonta.

KUNTATALOUS

Tavoite: Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti oikeudenmukainen tulevaisuus edellyttää panostamista julkisiin palveluihin

Nykytilanne:

Helsinki on hyvinvoiva, varakas sekä Suomen mittakaavassa suurkaupunki. Kaupungin omat budjettiraamit ja tuottavuustavoitteet aiheuttavat jatkuvaa alibudjetointia esimerkiksi lakisääteisellä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla.  Kuntatalouden hoito vaatii vastuullista veroeurojen käyttöä helsinkiläisten hyväksi ja palveluiden turvaamiseksi – Helsingin taloudenhoidon tulee palvella helsinkiläisiä, eikä helsinkiläisten taloudenhoitoa.

Julkisiin palveluihin sijoittaminen ennalta ehkäisevästi on pitkällä aikavälillä kannattavaa. Esimerkiksi varhaiskasvatukseen sijoitettu euro tuo yhteiskunnalle seitsemän euroa takaisin. Hyvä taloudenpito edellyttää perusterveydenhoidon, harrastuspalveluiden ja matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen kunnollista ylläpitoa, jotta negatiivisten kerrannaisvaikutusten kuorma vältetään tulevaisuudessa. Ongelmien ennaltaehkäisy on avain tulevaisuuden kustannusten minimoimiseen.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen osalta Helsinki on valtion rahoituksen varassa ja  oma hyvinvointialueensa. Hyvä taloudenpito edellyttää mm. perusterveydenhoidon, harrastuspalveluiden ja matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen ylläpitoa.

Ratkaisumme: 

• Budjettiprosessin rakennetta tulisi muuttaa vastaamaan paremmin lakisääteisiä velvoitteita ja huomioimaan julkiset palvelut kannattavina sijoituksina. 
• Helsingin tulee pitää huolta, että kaupungin investoinnit jakautuvat tasaisesti kaupungin eri osiin.
• Osallistavaa budjetointia on kehitettävä, jotta asukkaat osaavat ja saavat vaikuttaa budjetointiin.
• Helsingin tulee entisestään kehittää tasa-arvorahoitusta, jolla puututaan alueellisesti oppimisen eriarvoistumiseen.
• Monialaiseen yhteistyöhön sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa tulee panostaa.

HENKILÖSTÖPOLITIIKKA

Tavoite: Helsingin on oltava houkutteleva työnantaja ja pidettävä huolta työntekijöistään

Nykytilanne:

Helsingin kaupunki kilpailee osaavasta työvoimasta. Helsingin on oltava vastuullisen työvoimapolitiikan edelläkävijä ja maailman paras työnantaja. Helsingissä on muuta maata korkeammat elämisen kustannukset. Tämä on haaste erityisesti pienituloisille, usein julkisella sektorilla työskenteleville ja siksi kaupungin on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että palkka riittää elämiseen. Suuri osa Helsingin työntekijöistä on naisia.

Koko Suomessa mielenterveyden haasteet aiheuttavat työelämälle 5 miljardin euron laskun. Suurena työnantajana Helsingin kaupunki pystyy lisäämään työn tuottavuutta ja vähentämään sairauspoissaoloja panostamalla työntekijöidensä hyvinvointiin.

Ratkaisumme: 

• Kaupungin on huolehdittava työntekijöiden reiluista ja yhdenvertaisista työoloista.
• Helsingin palkkaohjelmaa on jatkettava, jotta jokaisen työntekijän palkka riittää elämiseen. 
• Henkilöstömitoituksista on pidettävä kiinni huolimatta hallituksen linjauksista
• Nelipäiväisen työviikon tai lyhennetyn työajan vaikutuksia tulisi selvittää kokeilujen kautta.
• Johtamisen laatua seurataan kattavasti ja johtamisen ongelmiin puututaan välittömästi
• Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia oman yksikön toimintaan lisätään.
• Luodaan ennaltaehkäisevä toimintamalli työuupumuksen käsittelyyn. 

TYÖLLISYYS- JA ELINKEINOPOLITIIKKA

Tavoite: Helsingissä on tehtävä ratkaisuja, jotka houkuttelevat kaupunkiin osaajia, eri kokoisia yrityksiä ja investointeja

Nykytilanne: 

Elinvoimaisessa kaupungissa kasvaa elinvoimainen talous. Myönteinen ja innostava ilmapiiri vaikuttaa siihen, että Helsingissä on hyvä elää, opiskella, tehdä töitä ja viettää eläkeaikaa.Työvoimapalveluiden hoidon vastuun siirtyminen valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa korostaa Helsingin vastuuta palveluiden tehokkaasta hoidosta. Työttömistä aletaan perimään sakkomaksuja työttömyyden keston mukaan. Työttömien työllistämistä edistäviä palveluja on heikennetty. Esimerkiksi vuorotteluvapaa on poistettu. Työministeriön ennusteen mukaan työllisyystilanteen kehitys tulee olemaan koko Suomen tasolla heikkoa.  Aktiivisella työllisyys- ja elinkeinopolitiikalla Helsingillä on mahdollisuus toimia koko Suomen talouden veturina. 

Elinvoimaiset yritykset, joiden tuotteilla on kysyntää, ovat avain Helsingin korkeaan työllisyysasteeseen. Helsingin tulee aktiivisesti edistää kilpailukykyisten yritysten syntymistä ja olemassa olevien yritysten kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia. On tärkeää, että elinvoimainen elinkeinoelämä huomioidaan kaikessa päätöksenteossa.

Työnhakijat kokevat työllistymisen haasteina oman terveydentilansa, syrjinnän, itselle sopivien työpaikkojen tai sopivan osaamisen puutteen. Pitkittynyt työttömyys heikentää hyvinvointia. Jatkuvat kielteiset rekrytointipäätökset laskevat työnhaun motivaatiota. Työnantajat pitävät pitkäaikaistyöttömän palkkaamista riskinä. 300 sairauspäivärahapäivän jälkeen henkilön tulee ilmoittautua työnhakijaksi, joten Suomessa on verrattain paljon työnhakijoina ihmisiä, jotka eivät ole työkykyisiä ja tarvitsevat apua eläkeasioiden selvittelyyn.

Helsingin tulee olla kiinnostava kansainvälisille osaajille, sillä kilpailemme samassa sarjassa Tukholman, Kööpenhaminan ja Berliinin kanssa. Helsingin tulee olla toimiva kaupunki, jossa lupa-asiat hoituvat ja kansainvälisten perheiden palvelut, kuten varhaiskasvatuspaikka ja kouluasiat järjestyvät ongelmitta. 

Ratkaisumme: 

• Helsingin kaupungin tulee laaja-alaisella yhteistyöllä kehittää uusia malleja erityisesti nopean työllistymisen tueksi.  Kaiken toiminnan keskiössä tulee olla työllisyyden parantaminen.
• Yrityksille tulee tarjota konkreettista tukea tuotekehitykseen ja skaalaukseen sekä vientiin. Erityisesti palvelujen viennin kasvattamiseen ja kehittämiseen tulee panostaa. 
• Yksin- ja pienyrittäjille on tarjottava tukea heidän omista lähtökohdistaan käsin.
• Omakielisen yritysneuvonnan asemaa tulee vahvistaa työllisyyspalveluiden liikelaitoksen ja elinkeino-osaston yhteistyössä, jotta Helsinkiin syntyy yhä enemmän ja moninaisempaa yrittäjyyttä takaamaan kasvua.
• Helsinkiläisten ostovoimaa on pyrittävä vahvistamaan etenkin alimman tuloviidenneksen osalta, jotta yritystemme tuotteille löytyy ostajia. 
• Työllisyydenhoidon ennakollisten palveluiden kehittämiseen on panostettava.
• Työttömyysaika on nähtävä työnhaun lisäksi myös osaamisen kehittämisen ja verkostoitumisen aikana. Monipuolinen ja aktiivinen arki ehkäisee pitkittyneen työttömyyden haittavaikutuksia. 
• Rekrytointisyrjintää tulee ehkäistä aktiivisesti mm. kaupungin työpaikkojen ja virkojen anonyymiä rekrytointia edistäen, viranomaisyhteistyötä kehittäen ja työnantajia valmentaen.
• Yli 6 kuukautta työttömänä olleille on tarjottava terveydenhoitajan terveystarkastus. 
• Työnhakijoista on seulottava systemaattisesti ne työnhakijat, jotka hyötyisivät eläkepäätöksestä. 
• Työllisyys ja elinkeino toiminnot on kytkettävät tiukemmin kaupungin rakenteisiin. 
• Kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi on kuntatasolla kehitettävä ketteriä tapoja työllistää täsmätyökykyisiä työnhakijoita.
• Helsingin tulee turvata vakaat ja ennustettavat toimintaolosuhteet erityisesti yksin-, mikro- ja pienyrittäjille. Myös kaupungin hankinnoissa tulee antaa pientoimittajille aito mahdollisuus kilpailutuksiin osallistumiseen. 
• Helsingin keskustan elinvoimaisuus kasvaa kehittämällä tapahtumallisuutta, matkailua ja monimuotoista saavutettavuutta edistämällä.
• Kantakaupungissa tulee edistää toimistojen muuttamista asuinkäyttöön.
  

KOTOUTUMINEN

Tavoite: Helsinki houkuttelee kansainvälisiä osaajia. Helsinki on syrjinnästä vapaa pääkaupunki.

Nykytilanne: 

Helsinki kasvaa merkittävästi maahanmuuton seurauksena. On elintärkeää saada uudet helsinkiläiset tuntemaan itsensä tervetulleiksi nauttimaan kaupunkimme tarjonnasta. Kulttuuri-, liikunta- ja kirjastopalveluihin osallistuminen ovat erinomaista kotouttamista ja siksi tietoa näistä palveluista on saatava usealla eri kielellä. Kaupunkilaisten moninaisuus huomioidaan palveluiden suunnittelussa. Suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana on esteettömyys käsitettynä laajasti – ei ainoastaan fyysisestä näkökulmasta. 

Vuoden 2025 alusta voimaan tuleva kotoutumislain kokonaisuudistus lisää kuntien vastuuta kotoutumisen edistämisessä. Kotoumispalveluiden tarjoaminen on ulotettava työvoiman ulkopuolella oleviin maahanmuuttajiin, erityisesti kotiäiteihin. 

Maahanmuutto on valtaosaltaan työperäistä. Maahanmuuttajien yksilöllistä kotoutumispolkua ja pääsyä työmarkkinoille täytyy tukea aktiivisesti. Maahanmuuttajien työllisyysastetta on nostettava selvästi nykyistä korkeammaksi. 

Ratkaisumme: 

• Vieraskielisille perheille tarjotaan tukea kehittämällä varhaiskasvatuksen ja koulujen yhteistyötä, tarjoamalla riittävät tulkkauspalvelut ja lisäämällä vanhempien ymmärrystä suomalaisen koulujärjestelmän toiminnasta. 
• Neuvolat ohjaavat aktiiviseen suomen kielen opiskeluun. 
• Vanhemmat pääsevät tukemaan lastensa koulunkäyntiä sekä osallistumaan kouluyhteisön toimintaan. Vanhemmille tarjotaan kielikoulutusta yhteistyössä koulujen ja oppilaitosten kanssa.
• Erityisesti maahanmuuttajataustaisten naisten integroitumista yhteiskuntaan on tuettava. 
• Vieraskielisten lasten ja nuorten tueksi tarvitaan osaavia opettajia, koulunkäynnin kummeja, monikielisiä ohjaajia ja tehostettua suomen tai ruotsin kielen opetusta yksilöllisen tarpeen mukaisesti.
• Monikulttuurisuutta ja rasismin vastaista toimintaa tuetaan.
• Jonotusaika kotoutumiskursseille tulee olla alle kaksi kuukautta ja jokaiselle maahanmuuttajalle luodaan itsenäisen suomen kielen opiskelun ohjelma. 
• Maahanmuuttajien mahdollisuuksia löytää suomalaisia ystäviä tuetaan yhdessä järjestöjen ja seurakuntien kanssa.
• Monikielisellä ja -kanavaisella tiedotuksella maahanmuuttajia rohkaistaan osallistumaan Helsingin kaupungin kehittämiseen. 

KAUPUNGIN KOKONAISVALTAINEN KEHITTÄMINEN

Helsingin johtamismallia on uudistettava demokratian, osallisuuden toteutumisen ja vastuun jakautumisen näkökulmasta. Helsingin toimialamalli ja pormestarimalli otettiin käyttöön vuonna 2017. Muutoksen vaikutuksia on arvioitu laajasti ja tulokset ovat monelta osin olleet kriittisiä. Käytössä on helsinkiläisiä osallistavia menetelmiä kuten osallistava budjetointi ja kerro kantasi -palvelu.

Ilmastokriisi on ihmiskunnan kohtalonkysymys, joka tulee huomioida kaikessa kaupungin toiminnassa. Me rakennamme Helsinkiä, joka tekee ympäristötietoisia valintoja ja huolehtii kierrätyksen toimivuudesta. Ympäristötietoisuuden tulee näkyä läpileikkaavasti kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa.

Ratkaisumme: 

• Vallankäyttöä Helsingin kaupungissa on tarkasteltava kriittisesti. On pyrittävä avoimeen ja osallistavaan päätöksentekoon.
• Kaikkia asukkaita on innostettava osallistumaan yhteiseen vaikuttamiseen
• Fossiilisten polttoaineiden käyttö on lopetettava ja kiinnitettävä huomiota erityisesti lämmön ja energian ympäristöystävällisempään tuotantoon.
• Kaupungin on edistettävä yhteistyötä ja rakennettava verkostoja kaikenlaisten toimijoiden, kuten yritysten ja järjestöjen kanssa, kestävän ja oikeudenmukaisen kehityksen takaamiseksi.