Elisa Gebhardin ryhmäpuheenvuoro kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.11.2022

Arvoisa puheenjohtaja,

Meidän tehtävämme on vahvistaa kaupunkilaisten luottamusta tulevaan. Jokaisen helsinkiläisen täytyy voida luottaa siihen, että peruspalvelut toimivat ja kaupungissa arki on turvattua. Se on erityisen tärkeää nyt, kun ihmisten mieliä askarruttavat pandemian jälkimainingit, muuttunut turvallisuusympäristö, inflaatio ja energiakriisi. On tärkeämpää kuin koskaan, että peruspalvelut toimivat ja luovat vakautta arkeen.

Tämä on keskeistä etenkin siksi, että eriarvoisuuden torjuminen on yksi isoimmista haasteistamme.

Totuuden nimissä on sanottava, että palveluiden turvaamisessa on onnistuttu vaihtelevasti. Esimerkiksi yhä käynnissä oleva palkkakriisi nakertaa luottamusta siihen, että Helsinki on hyvä työnantaja ja kykenee ratkomaan osaajapulaa. Henkilöstö on venynyt ensin koronakriisissä, nyt jaksamista koetellaan palkkasotkussa.

Pidämme tärkeänä, että palkankorotukset on päätetty kohdistaa kaikkein pienituloisimmille sekä rekrytointiongelmista kärsiville aloille.

Siksi vähintä, mitä voimme henkilöstön ja toimivien palveluiden puolesta tehdä, on aidosti kunnianhimoinen palkkakehitysohjelma henkilöstölle. Budjettiesityksessä sen suuruus on 10 miljoonaa euroa palkkoihin ja etuuksiin. Edut ja palkitseminen jopa kolminkertaistuvat ensi vuonna. Pidämme tärkeänä, että palkankorotukset on päätetty kohdistaa kaikkein pienituloisimmille sekä rekrytointiongelmista kärsiville aloille.

Vielä tämänkään jälkeen ei olla kuitenkaan valmiita, vaan myös palkkakriisin hoitoon osoitetut rahat on käytettävä tuloksellisesti. Henkilöstöasioista vastaavan johdon täytyy kantaa vastuuta ja tehdä kaikkensa, jotta palkkaongelmat korjataan.  

Kaupunkilaiset ovat olleet aiheellisesti huolissaan varhaiskasvatuksen sekä koulutuksen tilanteesta. Voidaan puhua kriisistä. Helsingin on pystyttävä parempaan: olemaan kaupunki, jossa jokaisesta lapsesta ja nuoresta pidetään huolta, eikä yksikään syrjäydy.

Siksi me demarit olemme pitäneet erityisen tärkeänä torjua aiemmin syksyllä esitetyt koulutusleikkaukset. Tässä on nyt onnistuttu ja koulutuksesta ei tulla leikkaamaan ensi vuonna. Sen sijaan lisäämme kasvatuksen ja koulutuksen rahoitusta 68 miljoonalla eurolla, eli noin 600 eurolla jokaista lasta ja nuorta kohden.

Laadukas koulutus on paitsi lasten ja nuorten oikeus, myös yksi tapa torjua eriarvoisuutta ja segregaatiota sekä tasoittaa jokaisen tietä.

Kaupungin täytyy olla sellainen työnantaja, jolla on hyvä olla töissä ja siksi etenkin varhaiskasvatuksessa on panostettava veto-ja pitovoimaan. Riittävä määrä hyvinvoivaa henkilökuntaa on tässä tärkeä tekijä.

Laadukas koulutus on paitsi lasten ja nuorten oikeus, myös yksi tapa torjua eriarvoisuutta ja segregaatiota sekä tasoittaa jokaisen tietä.

Kaupunkilaisten tasa-arvon kannalta olennaisia ovat myös julkiset terveyspalvelut. Vaatimuksestamme terveyskeskusmaksuja ei oteta kaupungissa ensi vuonna käyttöön. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että tulotason mukaiset terveyserot Suomessa ja Helsingissä ovat yhä todellisuutta.

Kaupungin palveluiden toimivuutta ja syrjäytymisen torjuntaa vahvistamaan osoitetuista määrärahoista on mainittava myös kulttuurin- ja vapaa-ajan toimialan 4,4, miljoonaa lisää liikuntapaikkoihin, nuorisotyöhön sekä kirjastoihin ja kulttuuriin.

Myös kaupunkilaisten hyvinvointia tukevat investoinnit, kuten koulujen peruskorjaukset sekä metroasemien kunnostukset, viihtyisän kävelykeskustan kehittäminen etenevät.

Koulujen ja senioritalojen ruokapalvelun yksityistämiselle ei ole oikea aika etenkään nyt, kun ihmisten arkeen liittyy niin paljon epävarmuutta.

Emme rakenna kaupunkia kuitenkaan pelkästään ihmisten hyvinvoinnille, vaan turvaamme luonnonvaraisten eläinten auttamisen, joka alun perin oli lakkautusuhan alla.

Myös kaupungin tulojen lisääminen tapahtuu vastuullisesti, esimerkiksi ilman ideologisia yksityistämisiä.

Ryhmämme viesti on alun alkaen ollut, että koulujen ja senioritalojen ruokapalvelun yksityistämiselle ei ole oikea aika etenkään nyt, kun ihmisten arkeen liittyy niin paljon epävarmuutta. Kysymys on laajemmin myös huoltovarmuudesta.

Sen sijaan esimerkiksi energiatehokkuuden parantamisella edistetään paitsi ekologista, myös talouden kestävyyttä. Erityisesti näinä aikoina energiatehokkuusinvestoinnit maksavat itsensä takaisin. Ensisijaisen tärkeää on myös, että Helenin julkisuudessakin esillä ollut hurja tulos käytetään aidosti kaupunkilaisten hyväksi.

Ryhmämme puolesta kiitän muita valtuustoryhmiä hyvin sujuneista budjettineuvotteluista. Tältä pohjalta palautamme yhdessä luottamusta siihen, että Helsinki pystyy tarjoamaan vakaan arjen kaupunkilaisille.

Kommentit

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.