Risto Kolanen Lauttasaari –lehti 22.11.2012, Kaupunginvaltuuston vaiheilta-palsta

Kaupunginvaltuusto kävi 14.11. lähetekeskustelun vuoden 2013 talousarviosta. Budjetti ja talousarvioponnet päätetään 28.11. Koska kaupunginhallituspuolueet pääsivät 4,5 miljardin budjetista sopuun, jossa sekä käyttötalous- että investointimenot lisääntyivät neuvotteluissa, talousarvion sisältö on selvä. Kunnallisveroprosentti ei nouse. Erot puheissa syntyvät perusteista, onko Helsinki rikas vai köyhä kaupunki?

Tatu Rauhamäki (kok) korosti, että kaupungin velka on ”tuplasti enemmän kuin vielä neljä vuotta sitten”, mistä valtuustolle ei voi antaa hyvää arvosanaa vastuullisina päättäjinä. Hän muistutti keynesiläisen talouspolitiikan kahdesta puolesta. Finanssikriisin aikana v. 2008 lähtien kaupunki on elvyttänyt voimakkaasti, mutta julkisen sektorin pitää nousukaudella myös hillitä menojaan. Kokoomus on tyytyväinen lisäpanostuksiin opetukseen ja opettajiin. – Laadukkaat koulumme ovat investointi tulevaan hyvinvointiin ja kasvuun.

Tuuli Kousa (vihr) halusi suunnata voimavaroja ennaltaehkäisyyn, mutta ei velaksi tulevien sukupolvien kustannuksella. Asumisen kallistuminen käy helsinkiläisten kotitalouksien kukkarolle. Julkiset tilat on saatava yhteiseen käyttöön. Päivähoidon tila on huolestuttava. Hoitopaikkoja on kroonisesti liian vähän tai väärissä paikoissa. – On järjetöntä, että budjettineuvottelut jouduttiin jälleen aloittamaan ennusteiden korjaamisesta. Ensi vuoden luvut heittivät jopa 500 lapsella.

Jorma Bergholm (sd) sanoi, että Helsingin taloustilanne on erinomaisen vakaa. Tästä kertoo jo se, että Helsinki saa lainarahaa samalla hinnalla kuin Saksa. Demareiden ryhmäjohtaja oli valtuuston taloustoisinajattelija, joka jätti samalla oman testamentin tuleville päättäjille ensi kaudelle: – Hyvää on sosiaali- ja terveyspuolen vahva lisäresursointi 13 miljonalla, josta vanhuspalveluihin 8 miljoonaa, varhaiskasvatuksessa 8 miljoonaa kohdentuu sekä hoitopaikkojen lisäämiseen että ryhmäkokojen pienentämiseen, aktiivisempi ote kaupungin kiinteistöjen peruskorjauksissa. Terveyskeskusmaksu oikeasti saadaan pois.

Sirpa Puhakka (vas) korosti palvelujen turvaamista, ”vaikka veroja nostamalla”, nuorisotyöttömyyden taittamista. Kaupungin palveluja tulee parantaa pääsääntöisesti kaupungin omana toimintana. – Arvioimme mukaan investoinnit ovat äärirajoilla kaupungin talouskestävyyden kannalta. Jatkossa tulee investointiosassa kiinnittää erityistä huomiota peruskorjaamiseen, jotta kaupunki ei pääse rapistumaan.

Astrid Thors (sfp) muistutti, että pitkään on keskusteltu vanhuspalveluiden oikeasta rakenteesta. On toivottu, että kodinomaiset palvelut lisääntyvät ja laitospaikat vähenevät, mikä on valtakunnallinen suositus. On oltava uusia todisteita jonojen lyhentymisestä ennen kuin perinteisiä hoitopaikkoja vähennetään. – Under de senaste tio år har hemvården för de svenska åldringarna försämrats vad gäller rätten att få service på sitt modersmål.

Antti Valpas (ps) kiitti sitä, että korjausrakentamiseen suunnatut määrärahat kasvoivat, jotta kaupunki voisi pienentää korjausvelkaansa. Nuorisotakuu on ajatuksena erityisen kannatettava. – Sen toteuttaminen vaaditussa mittakaavassa voi olla Helsingin kokoiselle kaupungille hankalaa, koska ongelmat, joita nuorisotakuulla on lähdetty ratkomaan, ovat korostetun suuret juuri Helsingissä.

Laura Kolbe (kesk) kiitti panostusta lapsiin ja vanhuksiin. Uusi varhaiskasvatusvirasto tarvitsee hyvän startin v. 2013 alusta. rakentamisen volyymi kasvaa uusien asuinalueiden nousemisen myötä ja se asettaa laadulle vaatimuksia. – Guggenheim ei saa olla vain yhden kevään unelma, vaan Helsingissä tulee pyrkiä kulttuurin kärkeen.

Mika Ebeling (kd) piti kaupungin taloudellista tilaa haasteellisena, koska huoltosuhde tulee heikkenemään vanhusväestön kasvun myötä. – Yhteiskuntataloudellisesti edullisinta olisi laskea joukkoliikenteen tariffia siten, että alennus olisi 50–60 % tuotantokustannuksista. Joukkoliikenteen lippujen hintoja tulisi pitkällä aikavälillä pyrkiä alentamaan ehkä 20 % nykytasosta.

Yrjö Hakanen (skp) teki taas eniten vastaesityksiä ja ponsia, koska ryhmä ei ole budjettisovussa. Hän näki kaupungin palveluja mm. vanhuksille karsittavan saman aikaan, kun vanhusten määrä kasvaa. – Helsingin pitää lisätä sekä kotihoidon palveluja että kaupungin omien palveluasuntojen rakentamista.
xxx

Sirpa Asko-Seljavaara (kok) korosti erona ylipormestariin, että Helsingin velka ei ole syömävelkaa, vaan otamme lainaa rakentaaksemme uusia asuinalueita, kouluja, päiväkoteja. – Saamme palkata ensi vuonna 20 lääkäri/hoitajaparia terveysasemille. Ei ole mitään tarvetta ulkoistaa yhtään terveysasemaa, vaan käytetään palveluseteliä mm. hammashoidossa ja tähystyksissä, jos haluamme ostaa niitä ulkoa.

Koulujen peruskorjaukset tulee toteuttaa heti, kun kosteus- tai homevaurioita todetaan. Päiväkotien määrä ei saarelaisen valtuutetun mukaan ole vastannut lasten määrää monessa kaupunginosassa ja pian tulee pulaa opetuspaikoista eli kouluista.

– Lauttasaaressa olemme toivoneet lisärakennusta sekä lukioon että peruskouluun, mutta asia on edennyt turhan hitaasti, Asko-Seljavaara totesi.

Risto Kolanen
Kirjoittaja on kaupunginvaltuuston kokouksia säännöllisesti seuraava saarelainen toimittaja
(Ilmestyi Lauttasaari –lehdessä 22.11.2012 uutisselosteena budjettikeskustelusta, kaikki ryhmät ja saarelainen valtuutettu)