Tuula Haataisella on naisehdokkaistamme pisin poliittinen ja hallinnollinen kokemus kansanedustajana 1996–2007, kaupunginvaltuutettuna 1989–2007, opetusministerinä 2003–2005 ja sosiaali- ja terveysministerinä 2005– 2007, sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtajana 2007– 2012 ja sen jälkeen Kuntaliiton sosiaali-, terveys- ja sivistyspuolesta vastaavana apulaisjohtajana.

Kokemus näkyy kampanjassa, joka keskittyy paljon Helsingin palvelutaloihin ja asukastaloihin eri puolilla itäkoillista Helsinkiä.

Herttoniemestä Myllypuroon

Osallistuin ”Iloa ja turvaa ikääntymiseen”-tilaisuuteen Kampin palveluksessa ja Asukastalo Mylläriin pyöreän pöydän tapahtumaan. Kampissa 8.4. mukana olivat Vappu Taipale ja Kaisa Kauppinen. Edellinen puhui ikäihmisiin kohdistuvista asenteista ja ongelmakeskustelusta, kun pitäisi nähdä ikäihmiset voimavarana – sekä kuluttajina että vapaaehtoistyössä. Kauppinen tutkii muistisairaiden omaishoitajien jaksamista ja puhui Alzheimer-taudin yleistymisestä. Hän on huolissaan omaishoitajien tuesta ja sijaisjärjestelyjen puutteesta eli jaksamisesta.

Illalla Tuula & tukiryhmä otti Herttoniemeä haltuun terveyskeskustelussa. Ehdokas on asunut koko poliitikkoikänsä Roihuvuoressa ja tuntee kaakkoisen Helsingin.

Asukastalo Myllärin iltapäiväkeskustelu 10.4. oli osa Haataisen Myllypuro-päivää, joka alkoi metroasemalla aamulla ja päättyi illansuussa Myllyaukiolle. Sote-viraston aluetyön yksikkö vastaa nyt toiminnasta., kuten kymmenkunnassa aluetalossa. Yhdyskuntatyöntekijä Minna Suoknuutti esitteli Myllärin monipuolista toimintaa ja tulevaisuusnäkymiä.

Asukastalojen rahoituksesta käydään kaupungin sisällä kovaa keskustelua. Hän on ainoa työntekijä eikä ollut varma, miten Myllypuro-seura pystyisi yksin hoitamaan taloa, jos kaupunki vetäytyy vain avustusten antajaksi. Alueen yhdistykset ja järjestöt voivaa käyttää tilaa ilmaiseksi!

Erot alueiden välillä isoja

Päivähoidon työntekijä kertoi alueen päivähoidon sisäisistä eroista voimavaroissa. Sijaisten käyttöä on rajoitettu; se on kiellettyä alueella maanantaisin ja perjantaisin. Jos työntekijä sairastuu, työtilanne muuttuu Myllypurossa todella hankalaksi. Erityispäivähoidossa olevat lapset ovat eriarvoisessa asemassa. He tarvitsisivat enemmän tukea, esim. ummikkomaahanmuuttajalapset. Samaa periaatetta toivottiin päivähoitoon kuin on kouluissa nk. positiivinen diskriminaatio eli erityiskohtelu. Eniten tukea tarvitsevat koulut saavat muita enemmän rahoitusta.

Oppimiserot ovat silti eriytymässä alueittain, kouluittain ja sukupuolten välillä. Erityisesti poikien heikentyneisiin tuloksiin on puututtava. Samoin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opiskeluvalmiuksien kehittämiseen ja tehostettuun ja erityiseen tukeen perusopetuksessa on panostettava enemmän, Haatainen painottaa.

Kontulan Päiväkoti Lammikko voi hyvin pitkältä ajalta. Päiväkoti Neulasessa on todettu monen lapsen ja työntekijän kokemusten pohjalta homeilmaongelma. Kaupungin suunnitelmissa on rakentaa uusi päiväkoti vasta vuodeksi 2019. Korjaus viivästyy kovasti tarpeeseen nähden.

– Se johtuu Myllypuro-leimasta, kuulin sanottavan pöydän ympärillä. Jollaksessa ongelma hoituu nopeammin, kun siellä on yhteyksiä kaupungin johtoon ja nopeasti reagoiva mielipiderintama.

Peruskorjaus ja rakentaminen kunniaan

Tuula Haatainen muisteli apulaiskaupunginjohtaja-aikojaan. Kun Viikissä syntyi homekouluongelma, tartuttiin nopeasti toimeen. – Uusi koulu syntyi nopeasti tiukassa rakennusaikataulussa ja -valvonnassa.

Koulurakennusten kunto huolettaa. Monessa koulussa on sisäilmaongelmia eikä korjauksia ole onnistuttu tekemään riittävän nopeasti. Se on turvallisuusriski. Koulujen ja päiväkotien peruskorjaukset on tehtävä joka tapauksessa. Työllisyyden kannalta peruskorjaukset kannattaa tehdä nyt kun talouden kasvuluvut ovat alhaalla ja pitkäaikaistyöttömyys kasvussa.

– EU-alueella on vapaa liikkuvuus, mutta kunta voi käyttää hankintalakia, kun se kilpailuttaa yrityksiä ja edellyttää tiettyä prosenttia suomalaisia työttömiä työllistettäväksi, Haatainen vastaa virolaisten rakennusmiesten määrän ihmettelijöille Myllärin pöydässä.

”Raha seuraa potilasta” johtaa uhkiin

Oikeiston tarjoaman ”Raha seuraa potilasta”-mallin käytännön vaaroihin kannattaa Tuula Haataisen mielestä tutustua suuren maailman kokemuksien kautta. Financial Times (13.1.2015) kuvaa USA:ssa yksityisten palvelujen käytön kääntöpuolen pahimmillaan.

Diagnoosipetoksiin uppoaa Yhdysvalloissa sievoisia summia. USA:ssa Medicare kautta korvataan ihmisten sairaalakäyntejä, reseptilääkkeitä ja muita palveluja esimerkiksi vammaisille. Medicare korvaa 51 miljoonalle amerikkalaiselle 600 miljardin dollarin edestä palveluja. Kaikki laskutus ei mene ihmisten oikeaan hoitamiseen rikollisen toiminnan vuoksi. Tuoreen tutkimuksen mukaan jopa 10% Medicaren käyttämistä varoista maksetaan petollisella laskutuksella, Haatainen luettelee.

– Ihmisten terveydellä rahastamista ei pidä sallia. Yhteisesti kerätyt verovarat on käytettävä siten, että ihmiset saavat palveluja ja hoidon eettisesti kestävillä perusteilla. Lääketieteellisen diagnoosin ja hoidon on aina perustuttava lääketieteelliseen tutkimukseen ja Suomessa hyväksyttyihin käypä hoito -suosituksiin. Niissä määritellään, miten erilaisia sairausepisodeja kuuluu hoitaa.

– Jos lääkärin tulot riippuvat siitä, kuinka paljon hoitoja määrätään tai sairaalapäiviä syntyy, on selvää, että riski vilppiin kasvaa. Ei pidä olla sinisilmäinen valinnanvapaudesta vaahdotessa, hän varoittaa.

Terveyden edistäminen säästää

Huomaamattamme selviämme tänä päivänä monista tappavista ja vammauttavista sairauksista toimivan, ennalta ehkäisevän, terveydenhuollon vuoksi. – Poliorokotetta jaettiin viimeksi sokeripalassa kun olin opiskelija 1980-luvulla. Kattava neuvolajärjestelmä ja rokotusohjelmat ovat päihittäneet polion ja isorokko on saatu häviämään kokonaan.

Elämme pidempään ja terveempinä, mikä on hieno asia. Terveydenhuollon kannalta suurimmat ongelmat kasautuvatkin iän myötä:

– Krooniset sairaudet kuten sydän- ja verisuonitaudit, dementia, diabetes tai syöpä ovat pitkäkestoisia sairauksia. Valtaosa terveydenhuollon menoista käytetään kroonisten sairauksien hoitamiseen
– Sairauksien ennaltaehkäiseminen ja terveyden edistäminen nousevat keskiöön. Japanissa kehitetään keinoja uuden teknologian ja digitalisaation avulla ennaltaehkäisyyn, Tuula Haatainen sanoo.

Jokaisella kansalaisella pitäisi Haataisen mukaan olla oma terveystieto hallussaan. Oman terveystiedon kattava ylläpito edellyttää toimivaa ja turvallista terveystiedon hallintaa ja teknologiaa.

– Nykytekniikka mahdollistaa tämän. Siksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä on saatava pikaisesti ratkaistuksi. Toimiva rakenne on edellytys toimivalle terveystiedon hallinnalle ja hyödyntämiselle.

Työikäisten palvelut jatkumaan

Suomen ja Japanin kaltaisten nopeasti ikääntyvien maiden kannattaa tehdä yhteistyötä. Uudet palvelut ja toimintatavat ovat Suomelle tärkeitä vientimahdollisuuksia. Emme ikäänny yksin. Kehittyvät Aasian maat tarvitsevat yhtälailla toimivia ratkaisuja ja sovellutuksia, joilla voidaan siirtää sairauksien puhkeamista myöhemmäksi tai estää kokonaan, Tuula Haatainen ehdottaa 9.4. terveysblogissaan.

Suomessa on toimiva työterveyshuolto, jota monissa maissa ihaillaan. Työterveyshuoltomme suurin vahvuus on ennaltaehkäisevän toiminnan mahdollisuuksissa.

– Työterveyshuoltolakia pitäisikin trimmata siten, että se pakottaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Sairauksien hoitamiseksi pitäisi kyetä tekemään entistä parempaa yhteistyötä terveyskeskusten ja sairaaloiden kanssa.

Uusi malli voisikin Haataisen mielestä olla ihmisten elämäntilanteista rakentuva: työikäisten palvelut, jotka jatkuisivat työuran jälkeen myös eläkevuosina. Yhtälailla työterveyshuolto pitäisi olla myös työttömien ja erilaisissa työsuhteissa oleville tarjolla.

– Tarvitsemme entistä vahvempaa otetta siihen, että voimme säilyttää työ- ja toimintakykymme kaikissa elämänvaiheissa mahdollisimman pitkään. Ennaltaehkäisy ja ihmisten omatoimisen terveydenhallinnan vahvistaminen ovat avaimet tähän.

Enemmän tietoa, blogia, kuvia ja kalenteria: www.tuulahaatainen.fi

Risto Kolanen

Kirjoittaja tekee vaaliselosteita Helsingin sos.dem. vaalikentiltä. Aiemmin on esitelty Karita Toijonen (20.1.), Pentti Arajärvi (26.1.), Jukka Järvinen (2.2.), Jape Lovén (16.2.), Thomas Wallgren (20.2.), Matti Niemi (12.3.), Pilvi Torsti (17.3.), Päivi Lipponen (20.3.), Jaakko Meretniemi (23.3.), Mirka Vainikka (30.3.), Kaarin Taipale (2.4.), Sinikka Vepsä (8.4.), Johanna Laisaari (9.4.), Ville Jalovaara (10.4.) ja Nasima Razmyar (10.4.). Ideoita ja pyyntöjä ehdokkaan viimeisen viikon tapahtumiin voi laittaa: risto.kolanen@pp.inet.fi