Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Talousarvion lähetekeskustelu yhdistyy nyt voimakkaasti valtuustostrategiaan. Strategia asettaa talousarviolle lähtökohdat ja reunaehdot.

Toimintaympäristömme on osin arvaamattomassa muutoksen tilassa. Strategialuonnos korostaa siksi perustellusti demokratiatyön merkitystä sekä globalisaation tuomia uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Tähän pyrimme myös talouspolitiikalla.

Taloudenpidossaan kaupunki on onnistunut varsin hyvin, edellisen strategian keskeisessä tavoitteessa, eriytymiskehityksen pysäyttämisessä huonosti. Terveys- ja hyvinvointierot ovat kasvaneet, kun piti käydä päinvastoin.

Ja tälle kaiken läpileikkaavalle tavoitteelle, eriytymiskehityksen pysäyttämiselle, talousarviokeskustelun ja taloussuunnittelun ylipäätään tulee olla alisteinen. Tähän meidän politiikkamme ja talouspolitiikkamme tulee keskittymään ja sille etsimme tukea.

Kokonaisuudessaan tasa-arvoisesti kehittyvä kaupunki on myös kilpailukykyinen. Ja tämä hyvinvointiin keskittyvä taloustarina on ainoa tarina, joka on myös aidosti ekologisesti kestävä.

Kaupungin ongelmien ratkaisu on pitkälti omissa käsissämme. Kuinka saada aikaiseksi oikeudenmukainen ja tehokas tapa vastata ikärakenteen vinoumiin, voimakkaaseen muuttovoittoon ja kuinka toteuttaa nuorisotakuu.

Yleiskuva kaupungin taloudessa on positiivinen. Viimeisen tilinpäätöksemme mukaan teimme voittoa 134 miljoonaa, joka on 96 miljoonaa budjetoitua enemmän. Taseasemamme on muutoinkin vahvempi, verotulot, oman toiminnan tuotot ja myyntitulot kasvoivat. Muutaman vuoden synkistä talousnäkymistä huolimatta turhaan pelotteluun ei ole syytä. Kaupunki on parasta A-luokkaa, ja kaupunki saa markkinoiden halvinta rahaa, sitä tarvitessaan.

Ja kaupunki kasvaa voimakkaasti. Viime vuonna kaupungin väestönkasvu oli arviolta noin 8600 asukasta, ja tällä vauhdilla neljässä vuodessa, tällä valtuustokaudella uusia asukkaita tulee yli 30.000.

Tämän tosiseikan kaupunginjohtaja jättää esityksessään ikään kuin huomiotta. Sen mukaan väestönkasvusta huolimatta oman henkilöstön määrä rajataan vuoden 2012 tasolle. Ei siis yhtään uutta työntekijää päiväkoteihin, kouluihin vanhusten palveluihin, eikä muuten yhtään uutta toimitilaakaan, sillä myös toimitilojen kokonaispinta-ala sidotaan nykyiselle tasolle.

Ei siis yhtään uutta koulua, ei yhtään uutta opettajaa, vaikka valtuustokaudella tulee 30.000 uutta asukasta.

On kaksi vaihtoehtoa. Ajattelussa on karkea virhe tai sitten on niin, että valmistelu katsoo, että on syytä aloittaa rajut ulkoistamis- ja yksityistämistoimet sekä vuokrata tiloja kansainvälisiltä kiinteistösijoittajilta. Sillä näin nopeaa tuottavuuden kehittämistä ei historia tunne.

En usko, että tälle löytyy enemmistöä valtuustossa sen enempää kuin kokoomuksen ehdottamalle 22 terveysaseman lopettamisellekaan.

Me olemme juuri yhdistäneet sosiaali- ja terveystoimet ja siellä on annettava työrauha palveluketjujen saattamiseksi sellaisiksi, että resursseja saadaan irrotettua terveyserojen kaventamiseen.

Vastuullista on rajata toimintamenojen kasvu asukasta kohden ja siinäkin on jo kova tuottavuustavoite, sillä väestö kasvaa juuri lapsissa, nuorissa sekä ikääntyneissä.

Uusi väestö tarvitsee myös uusia asuinalueita teitä ja palveluista.

Kaupunginjohtaja esittää, että investoinnit rajataan vuositasolla 100 miljoonaa euroa edellisiä vuosia pienemmiksi. Tämä on järjetöntä, sillä kasvuinvestointeihin on aivan järkevää satsata, ja kasvuinvestointeihin voidaan myös ottaa velkaa. Rahan hinta on alhainen, investoinnit ovat tuottavia, ja näin uudet asukkaat voivat myös osallistua oman infransa kustannuksiin.

Kolme vastuullista asiaa investoinneista:
– korjausrakentamisesta emme voi tinkiä. Se on työllistävää. Se on sosiaalisesti ja ylisukupolvisesti oikeudenmukaista ja ekologisesti kestävää. Korjausinvestoinnit yksin ovat 160-180 miljoonan luokkaa.
– syömävelkaa ei oteta, mutta kasvuinvestointeihin voidaan harkiten ottaa.
– investointien pitkän aikavälin vastuulliseen suunnitteluun panostetaan. ja myös investointien painottamiseen ekologisesti ja esim. huomioiden pienyritykset.

Poliittisissa puheissa kuulee usein puhuttavan, että kaupungin velka per asukas on kasvanut. Näin on, mutta kolikolla on myös kääntöpuolensa. Myös varallisuus per asukas on kasvanut, ja suhteessa enemmän kuin velka.

Tavoitteemme on eriytymiskehityksen pysäyttäminen ja tässä keskeisinä ovat:

Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen
– tarvitaan lisää aloituspaikkoja ammatilliseen koulutukseen
– (500 vastavalmistuneille ja 1000 jo ilman paikkaa oleville)
– tarvitaan vahvaa työllisyyspolitiikka, nuorten työttömyys Helsingissä pitää saada nujerrettua, nythän se on 10 prosentin tasolla

Köyhyyden ja kaikenlaisen syrjäytyneisyyden ehkäisy, terveyserojen kaventaminen ja hyvinvoinnin edistäminen yhdenvertaisesti
– moniongelmaisten riskiryhmien kartoittaminen ja tunnistaminen ja avuntuottaminen monipuolisesti ja poikkihallinnollisesti
– Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy (apua ajoissa)
– Riskiryhmien kohdennetut terveystarkastukset, kuntoutus, seuranta ja neuvonta

Maahanmuuttajien kotoutuminen
– ”sinne vain jonon jatkoksi” – ajattelu ei onnistu
– joka neljäs koululainen tulee 15 vuodessa olemaan maahanmuuttajataustainen
– noin 15 vuodessa maahanmuuttajien määrä Helsingissä kaksinkertaistuu eli väestöstä 21 % tulee olemaan maahanmuuttajataustaisia
– tarvitaan kotoutumisen tukea: kielikoulutusta, äitien kotouttamista, maahanmuuttajajärjestötukea

Kouluja perusparannettava, homekouluista päästävä eroon
– Helsingissä noin 10 %:ssa kouluissa homeongelmia, ts 30 koulua sisäilmaongelmissa

Keskustakirjasto ja muut kulttuuripalvelut
– toteuttaa arjen yhdenvertaisuutta
– järkevää tekemistä, sivistyksellinen tila – ei aina vain kauppakeskuksissa

Kaupungin tasapainoiseen kehittämiseen ja näihin keskeisiin tavoitteisiin sosialidemokraattinen valtuustoryhmä etsii tukea talousarvio- ja strategianeuvotteluissa.

Osku Pajamäki
Helsingin sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja