SDP:N RYHMÄPUHEENVUORO KAUPUNGIN TALOUSARVIOSTA VUODELLE 2025

Ajankohtaista

SDP:n valtuutettu ja sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan varapuheenjohtaja Pentti Arajärven ryhmäpuheenvuoro valtuustossa 27.1.2024 talousarvion käsittelyn yhteydessä.

Arvoisa puheenjohtaja,
bästa fullmältige,

sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on suhteellisen tyytyväinen saavutettuun budjettisopuun ja hyväksymme sen. Valtuustoryhmämme tavoitteena oli huolehtia kaikista Helsingin kaupungin asukkaista kaupungin käytössä olevin toimin, torjua Orpo-Purran hallituksen aiheuttamia ongelmia väestölle, ja myös torjua hyvinvointivaltion purkamista.

Den socialdemokratiska gruppen tackar alla grupper för sakliga förhandlingar, goda initiativ i flera enskilda äreden och för det stöd som även de andra grupperna vill ge för en nordisk välfärdspolitik där vi strävar till att alla skall tas om hand.

Budjettiprosessin rakennetta tulisi muuttaa. Me emme hyväksy sitä, että kaupungin omat raamit aiheuttavat jatkuvaa alibudjetointia esimerkiksi lakisääteisellä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla.

Sosiaali- ja terveystoimen kokonaisuus on ongelmallinen. Kaupungin mahdollisuus hoitaa asioita on rajallinen, koska rahoitus tulee kokonaan valtiolta ja asiakasmaksuista, ja sovitun linjan mukaan sosiaali- ja terveystointa ei rahoiteta kaupungin omilla varoilla. Erikoissairaanhoito on kaupungin kannalta heikosti ohjattavissa. Aloitteestamme voitiin kuitenkin torjua esitykset terveyskeskusmaksuista vuodelle 2025. Samoin säilytettiin 14 päivän hoitotakuu hoitajien osalta ja peräydyttiin vain 30 päivään lääkärien osalta, kun hallitus kaavailee hoitotakuun keston kasvattamista kolmeen kuukauteen. Kaupungin on jatkettava sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistä kaupungin kaikilla alueilla.

Tarvittaisiin myös valtion toimenpiteitä. Esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden osinkojen verokohtelun oikeudenmukaistaminen tasaisi lääkäreiden tuloja ja voisi antaa julkisen vallan työvoiman saannille paremmat edellytykset sekä lisäisi julkisen tuloja. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan terveydenhuollon yritykset ovat merkittävä listaamattomien osinkojen käytön väylä.

Kasvatuksessa ja koulutuksessa on erityisen tärkeää niin lasten ja nuorten kuin koko kaupungin kannalta pitää huolta siitä, että voimme jatkaa koulujen hyvää ja laadukasta toimintaa. Kaikilla on oltava oikeus oppimiseen. Tämä edellyttää myös myönteisen erityiskohtelun jatkamista varhaiskasvatuksessa, koulutuksessa ja nuorisotoimessa niin rahoituksessa kuin toimintaa tukevien henkilöiden palkkaamisessa. Tähän tarvitaan erityisopettajien vahvaa panosta mutta myös erilaisia tukitoimia ja tukihenkilöitä.

Maan hallituksen toteuttamat leikkaukset vaikeuttavat koulutuksen tavoitteiden saavuttamista. Erityisesti tämä on kohdistunut ammatilliseen koulutukseen ja ammatilliseen aikuiskoulutukseen. Ammatit muuttuvat, mikä edellyttää myös aikuisten ammattitaidon ajantasaistamista.

Helsingissä vahvistetaan niin sanottua harrastamisen Suomen mallia. Jokaisella lapsella on oltava mahdollisuus ainakin yhteen maksuttomaan harrastukseen. Myös koulun kautta tulee luoda mahdollisuuksia lasten ja nuorten arkipäivän laadukkaaseen varmistamiseen ja näin tukea lapsiperheitä.

Segregaation torjunta on yksi kaupungin kesto-ongelmia ja -tavoitteita. Asumistuen leikkaukset keskittävät entistä enemmän pienituloisia samoille alueille ja lisäksi sosiaalisen asuntotuotannon edellytykset on leikattu lähes olemattomiin valtion toimenpitein. Budjettisovussa voitiin sentään päättää pääomittaa Hekaa ja Hasoa kuudella miljoonalla eurolla ja näin taittaa vuokrankorotuspainetta tulevina vuosina.

Suuri kysymys on asuinalueiden tasapuolinen kehittäminen. Asuinalueiden tulee olla viihtyisiä. Tärkeää on varmistaa erityisesti lasten lähipalvelujen saatavuus ja saavutettavuus. Saavutettavan varhaiskasvatuksen, koulun, lähiliikunta-alueen ja jopa lähimetsän on oltava todellisuutta.

Jossain määrin talousarvion ulkopuolista mutta kaupungin kehityksen kannalta tärkeää on kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun kehittäminen. Yritykset voivat tehdä varauksia tiettyjen alueiden suunnitteluun. Tätä voi tietysti pitää innovatiivisena järjestelmänä, mutta syntyykö näin asukkaiden kannalta parasta mahdollista kaupunkia. Vaikka varaukset eivät periaatteessa velvoita kaupunkia, syntyy kuitenkin jatkuva paine siihen, että yritysten esitykset muodostavat linjan. Esimerkiksi toimistorakentamista pyritään sijoittamaan toreille, jotka ovat kaupunkikuvallisesti herkkiä, tai alueille, joissa paremminkin asumisen järjestäminen olisi tarpeellista ja tarkoituksenmukaista.

Kaupungin oma asuntotuotanto edellyttää kaupungin toimenpiteitä suunnittelun, rahoituksen ja toteuttamisen suhteen. Kasvavan kaupungin on voitava vastata syntyvään asunnon tarpeeseen jo oman etunsa ja tulevaisuutensa tähden.

Kaupungilla on mahdollisuuksia torjua segregaatiota ja muita ongelmia määrätietoisella ja tehokkaalla kotoutuksella. Lapset tulee saada varhain varhaiskasvatukseen, jotta heidän kielitaitonsa kehittyy. Tätä vanhemmille on aloitettava kielenopetus välittömästi heidän asetuttuaan kaupunkiin. Se on osa kotoutumista ja takaa työvoiman saatavuutta kaupungissa.

Sosiaaliturvan leikkaukset ovat valtion toimivallassa. Leikkaukset näyttävät kasautuvan pienituloisimpiin ja lapsiperheisiin. Kaupungin vastuulla olevilla lasten ja nuorison palveluilla voidaan torjua vahinkoja. Lastensuojelun merkitys on suuri. Huomioon on otettava myös vanhempien ongelmien hoitaminen ja samassa yhteydessä annettava heidän lastensa tarvitsema tuki. Edellä mainittu harrastaminen on jo merkittävä lisä tähän.

Kulttuuri on eräässä mielessä yhteiskunnallisen toiminnan lopputuote. Se takaa osaltaan hyvinvointia ja viihtyisyyttä kaupungissa. Kulttuuri antaa mahdollisuudet itsensä kehittämiseen ja terveyden, varsinkin mielenterveyden, ylläpitämiseen ja siksi kulttuurista leikkaaminen on vähänkään pidemmällä aikavälillä yhteiskunnan kannalta haitallista. Samaan yhteyteen kuuluu myös mahdollisuudet vapaa-ajan viettämiseen ja kansalaistoimintaan niiden kannalta inspiroivassa ympäristössä. Tämä on osaltaan varmistettava kaupungin tarjoamilla riittävillä toimitiloilla, puistoilla ja rakentamattomalla luonnonympäristöllä.

Sosialidemokraatit ovat tyytyväisiä siihen, että saimme neuvoteltua palkkaohjelman jatkamisen, jota pormestarin talousarvioesityksessä ei ollut. Yksi kaupungin suuria haasteita on tulevina vuosina riittävän työvoiman varmistaminen ja siksi myös palkkauksen on oltava kohdillaan. Näin voimme olla houkutteleva työnantaja.

Hyvä valtuusto,

kohti parempaa vuotta 2025.