
Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Helsinki on maailman mittakaavassa suurkaupunki kaikella muulla paitsi asukasluvulla mitattuna. Talousarvioesitys vuodelle 2022 kuvastaa suurkaupunki-Helsinkiä: ylitämme 40 000 työntekijän rajan ja olemme maan suurin työnantaja, investoimme liki 1,1 miljardia, omistamme valtaosan maata – kaikki tämä mahdollistaa kestävän kasvun ja esimerkiksi laajamittaisen ilmasto-, asunto ja joukkoliikennepolitiikan.
Helsingin mittakaava alleviivaa, hyvät valtuutetut, meidän vastuutamme. Vanha viisaus kuuluu, että yhteiskunnan sivistys mitataan siinä, miten se kohtelee heikoimpiaan. Tämä on tärkeä näkökulma Helsingissä. Käsittelyssä olevan talousarvioesityksen mukaan joka neljäs helsinkiläinen on kokenut hankaluuksia saadakseen tulot riittämään elämiseen. 10 prosenttia on pelännyt ruuanpuutetta, koska rahat eivät riitä. Kahdeksan prosenttia on tinkinyt lääkkeistä.
Kaupungin keinot lisätä kaupunkilaisten ansiotasoa ovat hyvin rajalliset, joten helsinkiläisten hyvinvoinnin kannalta olennaista on, mitä kaupunki voi tarjota: maksuttomat tai huokeat arkiset liikunta- kulttuuri- ja kirjastopalvelut, laadukkaan koulutuksen lapsille ja nuorille sekä luotettavat ja oikea-aikaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja ikäihmisten hoivan. Tämä mahdollistuu, jos kaupunki on elinvoimainen, kasvun paikka, kuten strategiamme toteaa.
Hyvät valtuutetut, neljän vuoden strategia ja tämän valtuuston ensimmäinen budjettiesitys on valmisteltu epätavallisen epävarmuuden ja sumun keskellä. Me emme tiedä koronapandemian seurauksien syvyyttä, emme toipumisen nopeutta ja nyt näyttää, että sumu on laskenut myös maailman avautumisen aikataulun ylle. Helsingin talouden palveluvaltaisuus ja kulttuuri- ja turismipainotteisuus tekee meistä erityisen herkkiä näille muutoksille.
Menneinä vuosina olemme toisaalta myös nähneet, että epävarmuus saattaa johtaa jopa ylivarovaiseen budjetointiin. Tuloksemme on usein ylittänyt varovaiset talousennusteet.
Sdp:n näkemys kestävästi kasvavan kaupungin taloudesta on ollut pitkäjänteisesti sama: Helsingin talous on vahva. Siksi edellytämme tasapainoa vastuullisen taloudenpidon ja kaupunkilaisten hyvien palvelujen välillä.
Hyvät valtuutetut,
pidin sd-ryhmän budjettipuheen seitsemän vuotta sitten. Kuriositeettina: Yksi ilon aihe silloin oli se, että toisin kuin kaupunginjohtaja oli esittänyt, päätimme mahdollistaa keskustakirjasto Oodin etenemisen.
Muuten nostimme ryhmänä kolme tulevaisuuden kehityskohdetta, joista ilokseni voin sanoa kahden toteutuvan tässä budjettiesityksessä, seitsemän vuoden jälkeen siis.
- Seitsemän vuotta sitten nostimme esiin ongelman siitä, että emme huomioi väestönkasvussa lasten määrän nopeaa kasvua, kun teemme budjetteja. Nyt olemme linjanneet toisin. Huomioimme lasten ja nuorten määrän kasvun päiväkotien, koulujen ja oppilaitoksien rahoituksessa.
- Toinen asia, joka on mennyt oikeaan suuntaan, on tuottavuuden tarkastelu. Mekaanisesta prosentin leikkauslista-ajattelusta on Helsingissä luovuttu. Sen sijaan tuottavuutta on sovittu tarkasteltavan puolen prosentin tavoitteen puitteissa ja toimialojen valmistelun pohjalta. Sdp:n osalta on selvää, että meille tuottavuusohjelmassa on tärkeää kaupungin ja liikelaitoksiemme vastuullinen pitkäjänteinen kehittäminen.
Kolmas ongelma, jonka seitsemän vuotta sitten nostimme tulevaisuustavoitteeksi oli hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen. Tässä emme valitettavasti ole edenneet Helsingissä kuten olisi pitänyt.
Sosiaali- ja terveysala oli kuormittunut jo ennen koronaa ja pandemian myötä henkilökunnalta on vaadittu osin kohtuuttomia joustoja. Epidemia on ruuhkauttanut monen terveysaseman hoitoonpääsyn, pidentänyt jonoja ja syventänyt ongelmia ryhmissä, joilla oli vaikeuksia jo entuudestaan. Myös koronan keskellä alkaneista ulkoistuspiloteista on tullut huolestuttavia viestejä.
SDP:n tavoitteena on, että kaupunkilaiset pääsevät viikossa kiireettömään hoitoon terveysasemilla. Valitettavasti tämä tavoite ei vielä mennyt läpi neuvotteluissa.
Olemme tyytyväisiä, että toinen tavoitteemme eli mittava korona-jälleenrakennus- ja elpymispaketti on keskeinen osa 2022 talousarvioesitystä. Sdp teki aiheesta ryhmäaloitteen keväällä ja nyt suuntaamme 70 miljoonaa hoitojonojen purkamiseen, oppimisen tukemiseen ja kulttuurialan vahvistamiseen.
Paljon tänä vuonna puhuttaneen koulutuksen ja kasvatuksen osalta nostaisin pari asiaa
1. Määrärahat kasvavat 500-600 euroa per lapsi tai nuori oppilas, tämä mahdollistaa strategiassa olevan mittavan kokonaisuuden toimeenpanoa. Samalla tulevien vuosien budjetteihin jää edelleen tehtävää esimerkiksi PD-rahoituksen osalta.
2. Budjettineuvottelussa keskeisenä pitämämme palkkaohjelma sovittiin nyt 5 miljoonan tasolle ja sillä toivottavasti saadaan hieman kohennettua myös kasvatuksen- ja koulutuksen toimialan veto- ja pitovoimaa, etenkin varhaiskasvatuksessa.
Arvoisat valtuutetut,
Yleisesti näemme budjettiesityksessä lujan K-linjan – kulttuuri, kasvatus ja koulutus on huomioitu kuten pitää – mutta heikomman S-linjan eli sotessa on enemmän epävarmuutta ja on seurattava, riittävätkö resurssit. Lujan K:n ja heikomman S:n lisäksi meillä on vahva I-linja – Investoinneissa asuntotuotanto, joukkoliikenne, metroasemien korjaukset ja lukuisat muut kohteet on huomioitu kuten kestävästi kasvavassa suurkaupunki Helsingissä pitää.
Kiitämme pormestaria ja kaikkia mukana olleita ryhmiä hyvästä neuvotteluilmapiiristä ja ratkaisuhakuisuudesta. SDP:n valtuustoryhmä puoltaa budjettiesityksen hyväksymistä.
Pilvi Torsti
kaupunginvaltuutettu, kaupunginvaltuuston vpj
Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee talousarviota vuodelle 2022 kokouksissa 24.11. ja 8.12.
Jaa tämä artikkeli