Lisää koteja helsinkiläisille

Ajankohtaista

Valtuutettu Jape Lovénin käyttämä SDP:n ryhmäpuheenvuoro asumisen ja maankäytön ohjelmasta:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja virkamiehet,

Kun valtuusto nyt käsittelee Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmaa tuleville vuosille, on selvää, ettei se ole kenenkään mielestä täydellinen.  Kuten usein demokratiassa, yhteinen ratkaisu on tässäkin tapauksessa kompromissi. Esimerkiksi sosialidemokraattinen valtuustoryhmä olisi nähnyt mieluusti suuremman osan asunnoista olevan perinteistä pitkän korkotuen ARA-tuotantoa. Valtuustoryhmämme tukee kuitenkin kaupunginhallituksen esitystä.

Joku voisi moittia metropolialueen MAL-sopimuksessa määriteltyä suurempaa asuntotuotantotavoitetta epärealistiseksi.  Sellaiseksi se jääkin, elleivät Helsinki ja sen päättäjät suhtaudu asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmaan vakavasti. Eikä vain joskus tulevina vuosina, vaan heti, jos valtuusto sen hyväksyy. Ei ole salaisuus, että viime vuosina Helsingissä on valmistunut vain hiukan reilut 4000 asuntoa.

Kun sosialidemokraattinen valtuustoryhmä teki viime vuonna aloitteen asuntotuotantotavoitteen rajusta nostosta, ei sille vielä ollut laajaa tukea. 7000 asunnon vuosituotantotavoitetta tuskin lukuna olisi olemassa, ellei silloin olisi ollut rohkeutta nostaa kissaa pöydälle. Olen siitä hemmetin tyytyväinen, että näin tehtiin.

No, 7000 asuntoa vuodessa vuoden 2019 alusta on siis haastava tavoite, mutta helsinkiläiset joiden määrä kasvaa vuosi vuodelta tarvitsevat yksinkertaisesti lisää koteja.

Koti on ihmisen perusoikeus ja ilman sitä on selviäminen näillä leveysasteilla vähintäänkin haastavaa. Asuntoja Helsinkiin kyllä syntyy, mutta asumiskustannukset ovat karkaamassa pieni- ja pian keskituloistenkin ulottumattomiin. Asumisen hinnan nousu on meidän kaikkien yhteinen ongelma, sillä tavalliset helsinkiläiset maksavat ansioistaan kunnallisveron, jolla Helsinki rahoittaa palveluitaan. On selvää, ettei pelkkä suuri määrä tavoitteena ei auta tähän, vaan on myös työskenneltävä yhdessä sen eteen, että tavoitteet muuttuvat toteutumaksi. Tämän vuoksi demareiden valtuustoryhmä odottaa kovasti, että kaupunginhallitukselle tuodaan maaliskuuhun 2017 mennessä selvitys mistä syistä ARA- ja välimuodon tuotannon tavoitteita ei ole saavutettu ja ehdotetaan toimenpiteitä tavoitteisiin pääsemiseksi. Tällä AM-ohjelmaan lisätyllä selvityksellä voi olla asuntotuotannon määrän kasvuun suurempi merkitys. Toimenpide-ehdotuksista halutaan löytää keinoja, joilla panna kohtuuhintaisen asuntotuotannon pyörät pyörimään. Tarkoituksena ei siis ole vain tuijottaa menneisiin virheisiin.

Vaikka ARA-asuntojen suhteellinen osuus pysyy 20 prosentissa ja vaikka tahtoa olisi ehkä ollut enempäänkin, on kuitenkin syytä olla tyytyväinen siihen, että ARA-asuntojen absoluuttinen määrä nousee nyt käsittelyssä olevassa kaupunginhallituksen esityksessä. Syy siihen miksi tämä on niin tärkeää, on yksinkertaisesti se, että Helsingin kaupunki on suurin toimija tässä hallintomallissa. Ja samalla kaupunkimme on kymmenientuhansien helsinkiläisten tuttu ja turvallinen vuokranantaja. Monen nuoren, lapsiperheen ja ikäihmisen kotina on Helsingin kaupungin vuokra-asunto joka turvaa heille vakautta huomiseen nykyisessä markkinavoimien myllerryksessä.

Merkittävänä pidämme myös sitä, että HITAS-järjestelmän turvaamiseksi tehdään selvitys siitä, kuinka kohtuuhintainen omistusasuminen voidaan jatkossakin turvata maamme pääkaupungissa. Juuri HITAS-mallin tyyppiset pitkän tähtäyksen asumisuraa tukevat mahdollisuudet helpottavat asuntomarkkinoiden huutavaa vuokra-asuntopulaa. Asumisoikeusasunnot ovat toinen merkittävä hallintomalli, joista nimenomaan kaupungin oma HASO on oiva esimerkki laadukkaasta ja kohtuuhintaisesta välimallin asuntotuotannosta.

Esitykseen sisältyy myös uusia ajatuksia asuntotuotannon lukkojen avaamiseksi. Tällaisena voisi pitää kaupunginhallituksen lisäystä, jossa todetaan, että ”kaupunginhallitukselle valmistellaan virastojen yhteistyössä selvitys, miten voidaan järjestää erilaisia asuntorakentamisen kokeiluja, joissa voidaan poiketa AM-ohjelman linjoista ja kaupungin omista normeista. Selvitys tuodaan lautakuntiin ja kaupunginhallitukselle maaliskuuhun 2017 mennessä.”

Tämä ei tarkoita normien heittämistä romukoppaan, vaan sitä, että Helsingissä voidaan yksittäisissä kohteissa selvittää myös kaupungin omista normeista poikkeamisen tai normien päivittämisen tarvetta. Tämä on sellaista laatikon ulkopuolella ajattelua, jota tuleekin olla esillä. Tämä siksi, että kun hyväksymme kaupunginhallituksen esityksen Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016 -asiakirjaksi, nostamme tavoitteeksemme tuottaa jo ensi vuonna likimain puolitoistakertaisen määrän asuntoja Helsinkiin verrattuna vuosiin 2012, 2013 ja 2014.

Tilastossa kerrotaan, että vuonna 2014 valmistui vain 3679 asuntoa. Jotakin on siis tehtävä. Ensimmäinen askel on poliittinen tahtotila ongelman korjaamiseksi. Sitä tahtoa voimme osoittaa tänään täällä valtuustossa.

Kiitos.

Lisätietoja: kaupunginvaltuutettu Jape Lovén, jape.loven@gmail.com