Julkinen liikenne on Helsingin valtti

Ajankohtaista

Ensimmäistä kertaa Suomessa on tehty suunnitelma koko liikennejärjestelmän kehityksestä 2030-luvulle asti. Tämän 12-vuotisen suunnitelman ohjaavat kriteerit ovat tehokkuus, kestävyys ja saavutettavuus.

Tehokkuus. Jokaisen kasvavan kaupunkiseudun menestys riippuu siitä, miten sujuvasti ja tehokkaasti ihmiset pääsevät kulkemaan. Arki on sujuvaa silloin, kun liikkumiseen ei tarvitse uhrata liikaa vaivaa.

On tärkeää, että Helsingissä jokainen asuinalue on hyvien yhteyksien päässä. Raide-Jokeria rakennetaan parhaillaan Itäkeskuksesta Westendiin. Seuraavaksi vuorossa ovat pikaratikat Länsi-Helsinkiin ja Viikin-Malmin alueelle sekä Pasila-Kalasatama -yhteys.

Kestävyys. Helsinki on Suomessa aivan omaa luokkaansa kestävien kulkutapojen osuudessa. Kolme neljäsosaa kaikista matkoista tehdään joukkoliikenteellä, kävellen tai pyöräillen. Se on hieno suoritus yli 600 000 asukkaan metropolille.

Kestävä liikenne on tärkeä osa Helsingin hiilineutraaliustavoitetta. Helsingistä onkin tulossa miellyttävä kävely- ja pyöräilykaupunki. Suurin päästövähennys syntyy kuitenkin siitä, että kulkijat vaihtavat auton julkiseen liikenteeseen. Tähän tarvitaan uusia keinoja ja siinä HSL on avainasemassa. Asiakas valitsee julkisen liikenteen, jos hän pääsee jouhevasti kotoa määränpäähän ja takaisin. Tarvitaan siis räätälöityjä keinoja päästä joukkoliikenteen pysäkille tai asemalle, ja toisessa päässä ovelle asti. Useita välineitä vapaasti yhdisteleviä liikkumispalveluja on kehitettävä ja luotava siten yksilöllisempää joukkoliikennettä.

Saavutettavuus. Ennen kaikkea julkinen liikenne on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymys. Julkisen liikenteen kaluston on oltava esteetöntä – ja kun haluamme uusia asiakkaita, myös houkuttelevaa ja tasokasta. Ikäihmisten ja liikuntaesteisten on päästävä liikkumaan kaikissa välineissä vaivattomasti. Esteettömissä kulkuneuvoissa on helppo matkustaa myös lastenvaunujen ja painavien ostoskassien kanssa. Paikallisjunassa sujuvat työtkin hyvin. 

Marinin hallitus on myöntänyt ennätykselliset 200 miljoonaa euroa joukkoliikennetukea koronan vuoksi lipputuloja menettäneille joukkoliikennetoimijoille. Tästä summasta noin 110 miljoonaa euroa on tullut HSL:lle, jotta helsinkiläisten palvelutaso pysyisi edelleen korkealla ja yhteydet nopeina ja sujuvina.

Korona-aika on lisännyt etätyötä ja osa siitä jää jatkossa pysyvämmäksi. Tämä muuttaa ihmisten kulkemistapoja, mutta ei poista tarvetta liikkua.

Helsinki ja koko Helsingin seutu kehittyy vahvan kuntarajat ylittävän joukkoliikenteen avulla.Sitä olemme rakentamassa.

Timo Harakka, liikenne- ja viestintäministeri
Tarja Kantola, HSL:n hallituksen jäsen