Stadin demarit halusivat selvittää, miten helsinkiläiset demariosastot voivat. Tietoa hankittiin sähköisellä jäsenkyselyllä. Kyselyyn vastasi 518 jäsentä 57 eri puolueosastosta.

Saatu kuva on moninainen. On osastoja, joissa vireyttä löytyy ja osastoja, joissa sitä on vähän. Kuvaa katsomalla meidän olisi keksittävä, miten ensimmäisenä mainittujen määrä saadaan ylös.

Myönteinen havainto oli, että vastaajien keskuudesta hahmottui reilun puolensadan henkilön erityisen aktiivisten toimijoiden joukko, jotka osallistuvat demaritoimintaan joka toinen viikko tai sitäkin useammin. Tämän kääntöpuolena vastattiin, että melko usein tehtävät kasautuvat osastoissa harvojen aktiivien harteille.

Kuvassa on myös huolestuttavia piirteitä. Jäsenistön enemmistö pitää itseään passiivisena eikä aktiivisuus ole nousussa. Perusteluissa näkyy, että jäsenistön ikä karttuu ja henkilökohtaiset voimavarat ehtyvät. Moni valitti myös ajan puutetta. Huolestuttava havainto oli, että kaikki eivät koe itseään tarpeelliseksi osastossaan.

Aktiivisuutta kohentavina tekijöinä mainittiin muun muassa osastossa saadut luottamustoimet ja vaalien lähestyminen. Ne, jotka olivat tyytyväisiä osastoonsa, arvioivat oman aktiivisuutensa tulevaisuudessa korkeammalle tasolle, kuin n osastoonsa tyytymättömät.

Joidenkin vastaajien kohdalla osallistumishalu suuntautui muualle kuin omaan osastoon: ”Vaikutan muita kanavia käyttäen” ja ”Toimin tällä hetkellä minulle mieluisan poliittisen henkilön tukikampanjassa.” Ilmapiiri tai eriävät poliittiset näkemykset oman osaston kanssa eivät ole tutkimuksen mukaan enemmistön osallistumisen esteenä.

Valoisa tieto oli, että osaston tyytyväisyyttä osaston toimintaan ilmaistiin tyytymättömyyttä useammin. Toiminta on jotakuinkin kiinnostavaa. Keskustelu-, vaali-ja kampanjointitilaisuuksia järjestetään sopivasti, mutta osaston haluttaisiin vaikuttavan puolueen linjaan ja huomattavasti nykyistä enemmän. Kuilu toiveen ja todellisuuden välillä oli tutkimuksen keskeisimpiä havaintoja. Tätä ei selittäne poliittiset erimielisyydet oman osaston kanssa, sillä vastaajat kokivat osastoissa vallitsevat poliittiset näkemykset varsin usein omikseen ja täysin eri mieltä osaston kanssa oltiin sangen harvoin. Myös puolueeseen kuulumisen syinä korostuivat sen arvot ja ideologia.

Kohtalaisen valmiita oltiin suosittelemaan oman puolueosaston toimintaa muille. Vankimmat suositukset keräsivät Eurooppademarit, Nuorsosialidemokraatit sekä Tölö Unga Socialister. Nuoremman väen osastoja suositeltiin ikääntyneemmän väen osastoja useammin. Isoja ja pieniä osastoja suositeltiin molempia yhtä lailla. Mitä laadukkaampi osasto monella mittarilla, sitä hanakkaammin sitä suositeltiin muille.

Kuitenkin jopa kahdeksan puolueosaston vastaajat eivät voisi osastoaan muille suositella. Monen osaston piirissä oli selvää valmiutta lakkauttaa oma osasto ja sulauttaa se muihin.

On ilahduttavaa, että valtaosa puolueosastoista kerää enemmän myönteisiä, kuin kielteisiä arvioita. Ääripäiden välillä vallitsee kuitenkin dramaattisen suuret erot. On osastoja, joihin liitetään valtaosin vain myönteisiä ominaisuuksia ja on osastoja, joita luonnehditaan usein negatiivisin ominaisuuksin. Tarkastelu nostaa Tölö Unga Socialister ja Nuorsosialidemokraatit -osastot selvästi jäsenistönsä korkealle arvostamiksi.

Tutkimuksen perusteella meillä on erityyppisiä osastoja. Noin kaksi kolmasosaa edusti ikääntyneen, vanhahtavan ja perinteisen osaston perustyyppiä. Valtaosaa näistä luonnehdittiin aktiivisiksi ja sekä paikallisesti ja käytännöllisesti suuntautuneiksi. Osa näistä on ay-suuntautuneita. Perustyypin osastoja erottaa toisistaan niiden tuttuus jäsenistölleen. Osa koetaan tutuiksi, mutta erityisesti poikkeuksellisen ikääntyneiksi luonnehditut osastot koetaan sitä vastoin etäisiksi.

Toiseen perustyyppiin voidaan lukea ne noin kymmenkunta osastoa, joita perinteisyyden lisäksi luonnehditaan myös ajanmukaisiksi. Myös nämä osastot koetaan jossain määrin etäisiksi ja ikääntyneiksi.

Kolmannen perustyypin osastot ovat ennen muuta älyllisesti suuntutuneita. Niitä pidettiin kiinnostavina ja ajanmukaisina. Niissä ollaan globaalisti tietoisia ja tasa-arvoisia ja ne ovat myös ainoita osastoja, joissa ollaan edes hieman ekologiatietoisia. Nuorekkuus mainitaan perustyypin kohdalla muita useammin. Näitä osastoja tutkituissa on neljä-viisi.

Kun pannaan yhteen kaikki kyselyn tuottamat havainnot saadaan keskiarvoinen yleiskuva, jonka mukaan järjestötyön ja toiminnan onnistumisesta raportoitiin epäonnistumista useammin. Poliittisen toiminnan mahdollistajana ei sen koommin onnistuta kuin epäonnistutakaan. Sosiaalisena ympäristönä ja uudistujina epäonnistutaan useammin kuin onnistutaan.

Osastojen välillä on eroja. Jokaisella viidellä osa-alueella positiiviselle puolelle sijoittuvia osastoja oli yhdeksän ja negatiiviselle viisi.

Piirijärjestön tapahtumatiedotukseen oltiin melko tyytyväisiä. Parannettavaa oli päätöksenteon tiedonsaannissa. Tätä lehteä vastaajat lukevat melko tunnollisesti. Kolme neljästä lukee ainakin kiinnostavimmat jutut. Liki puolet vastaajista oli lehteen tyytyväinen tai melko tyytyväinen.

Tutkimuksen yhteenvetona voidaan todeta, että tulevaisuus on yhdessä tärkeässä suhteessa valoisa. On olemassa helsinkiläisiä demariosastoja, joiden jäsenet viihtyvät hyvin ja ovat aktiivisia sekä kokevat onnistuvansa osastotyössään ja ovat aikaansaannokseensa tyytyväisiä. Jos ne jatkavat samaan malliin, näiltä osastoilta voidaan odottaa paljon.

Tämänkaltaisia osastoja tarvitaan yksinkertaisesti lisää. Meidän on osattava oppia toisiltamme ja levittää hyviä käytäntöjä nykyistä tehokkaammin. Kopioida ei kannata, vaan tietoisesti muuntaa toisten hyviä käytäntöjä ja laatutekijöitä luontevaksi ja omalta tuntuvaksi osaksi oman osaston toimintaa. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan osastojen välistä suoraa, horisontaalista yhteydenpitoa ja yhteistyötä.

Kiireellisimmin ja voimaperäisimmin tulisi kohentaa kokemusta osastosta poliittisen vaikuttamisen mahdollistajana. Toiseksi olisi ottaa vakavasti vastaajien toistuvasti ilmaisema toive toiminnan tekemisestä nuoria kiinnostavaksi. Myös uudistumisen rakenteellisia edellytyksiä tulee laittaa kuntoon.

Uudistuminen onnistuu, kun puolueosastoissa toimivilla on siihen sisäinen motivaatio ja sitä lähdetään toteuttamaan itseohjautuvasti. Peilistä näkyvää karunkaunista kuvaa on uskallettava katsoa ja tehtävä rehellinen itsearviointi, joka perustuu tosiasiapohjaiseen materiaaliin, jota piiri jäsentutkimuksella on pyrkinyt tuottamaan.

Jäsentutkimuksen tulokset on toimitettu osastoihin sekä kyselyyn vastanneille.

Jäsentutkimuksen raportin voit lukea myös lataamalla sen tästä (PDF-tiedosto, luettavissa ilmaisella Adobe Reader -ohjelmalla. Suuren kokonsa vuoksi raportin lataaminen voi kestää).