Erkki Tuomioja on ollut Helsingin sosialidemokraattien ääniharava eduskuntavaalissa usealla vuosikymmenellä. Hän oli kansanedustaja 1970-79 ja uudestaan vuodesta 1991. Siinä välissä hän oli Helsingin apulaiskaupunginjohtaja kaupunkisuunnittelun ja kiinteistötoimen alueella. Tuomioja on maan pitkäaikaisin ulkoministeri 2000-2007 ja 2011 eteenpäin. Hän oli eduskuntaryhmän puheenjohtaja 1996-99 ja kauppa- ja teollisuusministeri 1999-2000.

Tuomioja on valtioteen tohtori, joka väitteli Pekka Kuusen sosiaalipolitiikasta. Hän on tehnyt yli 20 kirjaa Suomen historiasta, Euroopan unionista, pääkaupunnkiseudun tulevaisuudesta ja Suomen politiikasta. Nuoruuden ajan muistelmien jatkoksi ilmestyi viime syksynä vuosien 1991-94 päiväkirjat eli politiikkaan paluun alkuvuodet edellisen laman aikana. Erkki on naimisissa – ja häntä kuvataan nykyään söpösti kissojen kanssa!

Erkki Tuomioja on monesti kiistaa ja tunteita herättävä poliitikko. Kun maan tavaksi on tullut, että pääministerit karkaavat hallituskauden lopussa muualle ja Euroopan tilanne on jännittynyt Ukrainan kriisin takia, ulkoministerin arvostus on noussut. Hän on viime mittauksissa olut Stubbin hallituksen arvostetuin henkilö.

Pohjoismainen malli hajoaa?

Erkin vaalisanoma on 2010-luvulla kuulunut aika samanlaisena: Pohjoismainen sosialidemokratia on näyttänyt suuntaa luokkayhteiskunnan hävittämiselle. Pohjoismainen malli on nostanut meidät erilaisten kansainvälisten menestysvertailujen kärkeen.

– Luokkayhteiskunta tekee kuitenkin paluuta, minkä viime eduskuntavaaleissa yritin havahduttaa äänestäjät huomaamaan. Kun Suomessa tuloerot vielä vuonna 1966 jättivät lähes 20 prosenttia väestöstä köyhyysrajan alle, niin vuoteen 1991 mennessä köyhien määrä oli pudonnut jo 6 prosenttiin. Sen jälkeen tuloerot ovat taas kasvaneet ja köyhyysaste noussut 13 prosenttiin.

– SDP:n vaatimuksesta hallitusohjelman yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi kirjattiin eriarvoisuuden vähentäminen. Tässä olemme tilastojen mukaan myös onnistuneet, mutta emme riittävästi. Ja nyt näemme, miten oikeistolaiset paineet ns. taloudellisten realiteettien nimessä uusiin eriarvoistaviin ja tuloeroja lisääviin ratkaisuihin kasvavat. Tässä suhteessa olemme menossa ratkaiseviin linjavaaleihin.

Muutos näkyy terveyserojen kasvussa

Pohjoismainen hyvinvointivaltion malli on ollut menestyksekäs ja pitänyt jatkuvasti kaikki pohjoismaat erilaisten kauneuskilpailujen ja menestysvertailujen kärkikymmenikössä tai lähellä sitä. Mutta sitä, että näin olisi aina myös tulevaisuudessa, ei voi ottaa annettuna, Tuomioja kirjoittaa kolumnissaan Lännen Median lehdissä 29.11.2014.

– Vielä selvemmin kielteisen käänteen huomaa alakohtaisessa tarkastelussa. Kansanterveyslaki tuli voimaan vuonna 1972 ja sen seurauksena väestöryhmien terveyserot tasaantuivat. Tänään tilanne on kuitenkin se, että alimpaan tuloviidennekseen kuuluva mies kuolee 12 vuotta aiemmin kuin rikas, kun 20 vuotta sitten ero oli vielä vähän päälle seitsemän vuotta.

– Terveyserojen kasvu johtuu paljolti yleisestä epätasa-arvoisuuden lisääntymisestä ja tuloerojen kasvusta. Pienituloisten vaikutusmahdollisuudet omaan elämäänsä ovat tunnetusti kapeampia kuin parempiosaisten. Muutokset terveyspalvelujen järjestämisessä ja saatavuudessa vaikuttavat samansuuntaisesti.

Kansanterveyslaki takaa edelleen kaikille oikeuden hoitoon ja lääkkeisiin. Tiedämme hyvin, että ennen kuin tähän yleensä vielä laadukkaaseen hoitoon pääsee, on se kiirettömissä tapauksissa usein sietämättömien jonotusaikojen takana. Lääkkeeksi niille, joilla siihen on varaa, on otettu yksityinen terveydenhuolto, joka verovaroin laajentuu ja laajentaa luokkapohjaista terveydenhuollon kahtiajakoa terveyserojen kasvussa näkyvin seurauksin, hän jatkaa havaintoja.

Hallituskauden alussa perusturva parani

– Kun hallitusohjelmassa yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi otettiin eriarvoisuuden vähentäminen on se myös kiitettävästi huomioitu vaalikauden alussa toteutetussa perustoimeentulon jälkeenjääneisyyden korjaamisessa sekä veroratkaisuissa. Samalla tavalla sen olisi tullut olla keskeinen lähtökohta myös sote-uudistukselle.

Sosiaali- ja terveyshuollon parempi keskinäinen integrointi voi periaatteessa myös johtaa terveyserojen kaventumiseen, mutta muutoin Tuomioja toteaa, ettei iso hallinnollinen uudistus anna vielä yksiselitteistä vastausta siihen, miten se myös johtaisi räikeisiin terveyserojen kaventumiseen. – e riippuu pitkälti siitä, miten julkisen terveydenhoidon ensisijaisuus ja rahoitus saadaan varmistettua ja yksityisen terveysbisneksen verovaroin suosittu kasvu suitsittua.

Seuraava vaalikausi on ratkaiseva sille, saadaanko eriarvoistumiskehitys pysäytettyä vai jatkuuko luokkayhteiskunnan paluu. Puolueiden painotuksia ja tarjouksia tulee arvioida tältä kannalta, hän muistuttaa kansalaisille.

Veronkierto estettävä

Erkki Tuomiojan pohjoismaisen sosialidemokratian ajattelussa hyvinvointia ei synny ilman verotusta. Kansalliselta tasolta se laajenee kansainväliseksi. Hän oli nk. ATTAC-liikkeen maahantuojia vuosituhannen alussa ja on tukenut erilaisia varainsiirtoveromalleja, joihin Kataisen hallitus niukalla enemmistöllä ei mennyt mukaan.

– Verotukseen liittyen on kansainväliseen keskusteluun noussut kysymys siitä miten veronkierto– tai aggressiivinen verosuunnittelu, kuten sitä kutsutaan yritysmaailmassa – on globalisoituvassa maailmassa todellinen ongelma lähes kaikissa maissa. Tikun nokkaan on Euroopassa noussut tässä suhteessa Kreikka, jossa veronkierto on valitettavasti ollut eräänlainen maan tapa jo pitkään. Laiton veronkierto on kiinteässä yhteydessä korruptioon ja mitä korruptoituneemmasta maasta on kyse sen suuremmaksi voi myös arvioida laittoman veronkierron kautta tapahtuvat tulon menestykset.

Kansainvälisessä yhteistyössä on herätty veronkierron, rahanpesun ja harmaan talouden ongelmien vastaiseen toimintaan. – Yhtenä herätteenä on ollut terrorismi, jonka rahoituksen jäljittäminen ja estäminen on antanut merkittävästi pontta laittomien rahavirtojen estämiseen, joka myös tarkoittaa veronkierron mahdollisuuksien rajoittamista. Veroparatiiseilla on huono kaiku ja niihin kohdistuu voimakkaita paineita rahavirtojen seurannan tehostamiseksi ja yleensä ns. haitallisen ja epäreilun verokilpailun vähentämiseksi.

Arviot siitä, kuinka paljon harmaa talous ja veronkierto vuosittain vähentävät verotuloja Suomessa vaihtelevat laajassa haarukassa muutamista sadoista miljoonista aina viiteen miljardiin euroon. Vaikka korkeimmat arviot olisivat selvästi ylimitoitettuja, ei kyse ole Tuomiojan mielestä valtiontaloudellekaan merkityksettömästä asiasta. Yhtä merkittävää harmaan talouden kitkeminen on yhteiskuntamoraalin ja oikeudenmukaisuuden kannalta. Eniten harmaasta taloudesta kärsivät epäreilujen menettelyjen vuoksi heikompaan kilpailuasemaan joutuneet rehelliset yrittäjät.

Miten terrorismi pysäytetään?

Maailma on peruuttamattomasti kasvanut yhteen, sekä hyvässä että pahassa. Tähän maailmaan kuuluu myös se, että erilaiset kulttuurit, uskonnot, kansalliset ja muut ryhmät eivät enää voi eristäytyä omiin oloihinsa eivätkä yksin määritellä elämisen sääntöjä, Erkki Tuomioja sanoi 18.4. Yhdessä terrorismia vastaan tapahtumassa Senaatintorilla.

– Meidän kaikkien on tultava toimeen erilaisten etnisten taustojen, kulttuurien ja uskontojen kanssa myös omissa maissamme. Se edellyttää ymmärtämistä, suvaitsevaisuutta ja sivistynyttä suhtautumista erilaisuuteen niin kauan kun se ei loukkaa toisten oikeuksia tai saata heitä vaaraan. Vihapuhetta ei tarvitse eikä pidä sietää, sillä siitä on aina vain lyhyt askel vihatekoihin.

– Väkivaltaa toisia kohtaan ei pidä suvaita. On myös tärkeätä muistaa että terrorismia on esiintynyt ja esiintyy edelleen jokseenkin kaikkiin uskontoihin liittyen ja myös aivan maalliseltakin pohjalta. Kaikkien osalta se on yhtä tuomittavaa, mutta mitään etnisiä, uskonnollisia tai muita ryhmiä ei pidä syyllistää tai syrjiä sen perusteella, mihin niihin kuuluvat väkivaltaisimmat ekstremistit ovat syyllistyneet.

Demokraattisessa, osallistavassa ja moniarvoisessa yhteiskunnassa kokemus osallisuudesta, yhdessä ideoimisesta ja tekemisestä, on ulkoministerin mielestä parasta väkivaltaisen radikalisaation ennaltaehkäisyä. Kokemus siitä, että on arvokas ja hyväksytty, pohjustaa myös toisten mielipiteiden kunnioittamista ja rakentavaa keskustelukulttuuria. Nämä ovat kaikki keskeisiä asioita aidon, osallistavan demokratian toteutumiselle. Lisäksi tarvitaan myös muun muassa avointa ja läpinäkyvää hallintokulttuuria ja päätöksentekoa.

– Syrjinnän ja eriarvoisuuden vähentäminen on myös kansainvälisessä yhteistyössä merkittävä keino edistää väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyä. Keskeiseksi muodostuu muun muassa poliittisen ja uskonnollisen suvaitsevaisuuden edistäminen sekä taloudellisten ja yhteiskunnallisten mahdollisuuksien parantaminen.

Vaalissa uutta

Kysyin Erkki Tuomiojalta perjantai-iltapäivänä 17.4. demarimeppien TTIP-tilaisuuden jälkeen vaalitunnelmia.

Hän sanoo tehneensä vähintään yhtä paljon vaalityötä kuin aiemmin, Helsingin lisäksi paljon myös muualla maassa. TV-mainonta on näissä vaaleissa uutta, puolueen valintana. Lehti-ilmoituksia on vähemmän. Vaaliauto löytyi facebookin kautta, ja se on uutta.

-– Helsinki on aina erilainen vaalialue, koska täällä kadulla ja ostareilla kohtaa vain pienen otoksen äänestäjistä. Tunnelma on myönteinen kauttaaltaan.

Enemmän linjauksista, kirjoituksista ja henkilöstä löytyy www.tuomioja.org

Risto Kolanen

Se on täytetty. Kirjoittaja teki 22 vaaliselostetta Helsingin sos.dem. vaalikentiltä kolmen kuukauden aikana. Järjestyksessä ne löytyvät Ajankohtaista-osiosta: Karita Toijonen (20.1.), Pentti Arajärvi (26.1.), Jukka Järvinen (2.2.), Jape Lovén (16.2.), Thomas Wallgren (20.2.), Matti Niemi (12.3.), Pilvi Torsti (17.3.), Päivi Lipponen (20.3.), Jaakko Meretniemi (23.3.), Mirka Vainikka (30.3.), Kaarin Taipale (2.4.), Sinikka Vepsä (8.4.), Johanna Laisaari (9.4.), Ville Jalovaara (10.4.), Nasima Razmyar (10.4.), Tuula Haatainen (13.4.), Nina Castén (14.4.), Tomi Sevander (15.4.), Welat Nehri (16.4.), Sara Paavolainen (17.4.) ja Eero Heinäluoma (18.4.). Palautetta voi yhä antaa: risto.kolanen@pp.inet.fi Kaksi koostejuttua ilmestyi näiden pohjalta Demokraatissa 25.3. ja 14.4.2015. Kiitos ehdokkaille ja heidän vaaliavustajilleen kuvista ja vastauksista kysymyksiin.