Welat Nehri hymyilee ja toimii maailmaa paremmaksi

Ajankohtaista 05:22

Welat Nehri on mielenkiintoinen ja hyvin ystävällinen, myönteinen persoona. Toisaalta hän ajattelee ja toimii tarvittaessa radikaalienkin muutosten puolesta, jos havaitsee epäkohtia maailmassa. It-alan ihmisenä hän hallitsee sähköisen viestinnän hyvin ja on aktiivinen sosiaalisessa mediassa suomeksi, englanniksi ja kurdinkielellä.

Hän hymyilee kuin juuri kuollut suomalainen massahurmaaja Pertti ”Kreivi” Lindgren, mutta on samalla asioihin syvästi perehtynyt kansainvälinen aktiivi ja Suomessa toimivia monikulttuurijärjestöjä yhdistävän Moniheli ry:n tuore puheenjohtaja.

Nehri on lakimies, joka asuu nyt Vuosaaressa, aiemmin monessa paikassa Helsingissä. Kurditaustansa takia alueen kysymykset ja ääri-islamismin syiden pohdinta on häntä lähellä.

Turvallinen ja oikedenmukainen Suomi

Welat on ehdolla turvallisen ja oikeudenmukaisen Suomen puolesta:

– Tavoittelen ratkaisuja ihmisten arjen helpottamiseksi, työllisyyden parantamiseksi, yksin- ja pienyrittäjien ahdinkoon sekä vaikeassa asemassa olevien kansalaisten nostamiseksi yhteiskunnan täysjäseniksi.

Hän on 40-vuotias, laaja-alaista kokemusta omaava, monikulttuurinen yhteiskunta-aktiivi Vuosaaresta. Perheeseen kuuluu aviovaimo ja 1,5-vuotias prinsessa.

– Olen alun perin kotoisin Kurdistanista. Viimeiset 10 vuotta olen toiminut suunnittelupäällikkönä Suomen Kuntaliitossa. Minulla on monipuolisesti kokemusta myös yksityiseltä sektorilta, yrittäjänä ja yhdistystoiminnasta.
– Halu nostaa yhteiskunnallisia haasteita pinnalle ja löytää ratkaisuja niihin on erottamaton osa minua ja siksi olenkin mukana politiikassa. Eriarvoistuminen, työttömyyden kasvu, jatkuvat yt-neuvottelut, taloudellinen epävarmuus, voimavarojen alimitoitus ja stressi ovat vieneet pohjan pois turvallisuudesta.

– Heikoimmista huolehtiminen unohtuu surullisen usein. Yhteiskunnan tulee toimia ihmisten ja heidän hyvinvointinsa ehdoilla. Meidän on löydettävä keinoja ylläpitää ja kehittää suomalaista hyvinvointivaltiota sellaiseksi, jossa kaikki kansalaiset voivat rauhallisin mielin elää ja suunnitella elämänsä eteenpäin, Nehri sanoo.

23 vuotta työtä Suomessa

Welat Nehri on hyvin koulutettu ja työhön hyvin integroitunut maahanmuuttaja. Työnteko on aina ollut merkittävässä roolissa hänen elämässään, josta hän on asunut Suomessa 23 vuotta.

– Normaalityöpäivän ollessa 7,5 tuntia voin hyvällä omatunnolla sanoa tehneeni työtä Suomessa koko elämäni eli 40 vuoden edestä. Aloin työnteon alle 15-vuotiaana. Jo ennen kuin tulin täysikäiseksi hoidin monia perheen asioita itsenäisesti ja autoin ystäviä ja tuttuja asioinnissa viranomaisten kanssa. Sitä kautta kasvoin pikkuhiljaa ammattitulkiksi.

Welatin vanhemmat perustivat yrityksen sen jälkeen, kun perhe muutti Suomeen. Toiminta jatkuu edelleenkin. Perheen lapset ovat olleet mukana yrityksen toiminnassa milloin tarjoilijana, myyjänä tai papereiden pyörittäjänä.

–Valmistuin ensin insinööriksi Espoon-Vantaan teknillisestä ammattikorkeakoulusta ja sen jälkeen tietotekniikan diplomi-insinööriksi teknillisestä korkeakoulusta, joka on nykyisin osa Aalto yliopistoa. Opintojen aikana olin yhden lukukauden vaihto-oppilaana Lontoossa. DI-tutkinnon sivuaineen suoritin Kauppakorkeakoulussa.

Perheen kautta nuoreen mieheen tarttui yrittäjähenki. – Sen ja saamani koulutuksen ansiosta olen selvinnyt verrattain hyvin työtehtävistäni ja kykenen käsittelemään asioita kokonaisvaltaisesti. Olen tottunut kantamaan vastuuta kaikessa, missä olen mukana.

Viimeiset 10 vuotta hän on työskennellyt ICT-asiantuntijana ja suunnittelupäällikkönä Suomen Kuntaliitossa sähköisten palvelujen kehittämisen parissa.

Kurdiliitto, Moniheli ja tasa-arvo

Welat Nehri auttaa mielellään ihmisiä silloin, kun häntä tarvitaan.

–Vuosi vuodelta verkostoni on kasvanut ja olen saanut mahdollisuuden tutustua hienoihin ihmisiin. Samaan aikaan olen oppinut arvostamaan aikaa, priorisoimaan asioita ja turvautumaan verkostossani oleviin ihmisiin silloin, kun omat voimavarat eivät riitä.

– Kaiken tämän keskellä olen huomannut olevani monessa mukana. Nykyisin toimin monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkoston Moniheli ry:n sekä Suomen kurdiliiton puheenjohtajana sekä Helsingin kaupungin tasa-arvotoimikunnan jäsenenä.

Maahanmuuttajien enemmistö on julkisen hallinnon tuen turvin löytänyt uuden elämän Suomessa ja päässyt vaiheeseen, jossa pystyy antamaan puolestaan takaisin yhteiskunnalle.

– Monilla palvelualoilla oltaisiin jo nyt pulassa ilman maahanmuuttajia. On selvää, että kotoutuminen ei ole täysin onnistunut. Maahanmuuttajien suuri työttömyysaste, kielikurssien niukka tarjonta, alueellinen eriytyminen, kulttuurien väliset konfliktit, maahanmuuttajanuorten haasteet jatkaa opiskelua peruskoulun jälkeen tai esimerkiksi nuorten lähtö Isisin terroristileireille ja monet muut kysymykset edellyttävät merkittävä panostusta yhteiskunnalta maahanmuuttajayhteisöjen ja kolmannen sektorin roolia unohtamatta, Welat Nehri kertoi avaussanoissaan 25.3. ”Kaikkien vaalit” -kampanjan keskustelussa.

Työllistyminen kaikkien etu

Ihmisten saaminen työelämään on kaikkien edun mukaista. Suomessa on Nehrin mukaan aivan liikaa pitkäaikaistyöttömiä. – Suurimmalla osalla tämä tilanne ja siitä seuraava työttömyyden kierre ei ole oma vika, kun teolliset työpaikat ovat karanneet halvan työvoiman maihin.

Joillakin aloilla koulutettujen määrä ylittää kysynnän. Yhteiskunnan pitää motivoida ihmisiä kouluttautumaan aloille, joissa on työvoimatarvetta. – Työnteosta pitää tehdä kannattavampi ja porsaanreiät, jotka motivoivat laiskotteluun tulisi paikata, Welat vastaa vaalikoneessa.

Meidän on pidettävä huolta siitä, että sosiaaliturva ja hyvinvointipalvelut ovat toimivia. Ongelmana ei nytkään ole sosiaaliturvan taso, koska se juuri ja juuri riittää elämiseen. Pikemminkin ongelmana on se, että työnteko ei ole kannattava aina. Erityisesti pienipalkkaisilla aloilla ja pätkätyösuhteiden kanssa moni ihminen joutuu miettimään kannattaako työtä ottaa vastaan.
Erityisesti verotusratkaisuilla meidän on pyrittävä siihen, että työnteko saadaan kannattavammaksi. Saamalla ihmiset työhön, pystytään tekemään merkittäviä säästöjä sosiaaliturvan menoissa.

Verotus ja sosiaaliturva

Yhteiskunnan verovaroin kustantama sosiaaliturva ei saa olla vaihtoehto työnteolle.

– Perusturvakeskustelussa pitää lähteä tästä. Sen sijaan, että kaikille maksettaisiin tiettyä summaa kuukaudessa, voidaan veroratkaisuin taata työnteko ja yrittäminen kannattavaksi. Ihmisillä ei lähtökohtaisesti pitäisi olla tarvetta miettiä, riittääkö palkkatulo elämiseen tai kannattaako taloudellisesti ottaa työ vastaan.

Suomen verotustaso pitäisi Nehrin mielestä muuttaa pienituloisia suosivammaksi. Suuri joukko ihmisistä (mm. eläkeläiset, työttömät ja nuoret) on köyhyysrajan (1 170 euroa/kk) alapuolella. Pientuloisten (palvelualat, naisvaltaiset ammatit) alle 2 500 euroa ansaitsevien veroaste pitäisi saada alemmaksi. – Keskituloisten veroaste voisi pysyä samana kuin nytkin, mutta isompituloisten veroastetta on vara nostaa. Veroratkaisussa on estettävä palkkatyöstä saatavien tulojen verokeinottelu pääomatuloksi.

Kaupan aukioloaikojen sääntely mahdollistaa sen, että myös pienemmät kaupat ja kioskit pysyvät pystyssä. – Megamarketeilla ja kauppakeskuksilla on jo nytkin riittävät vapaudet toimia. Ei siis ole mitään syytä luopua aukioloaikojen sääntelystä, jotta kauppa ei polarisoidu isompien kauppaketjujen hyväksi, pienyrittäjän poika viitoittaa.

Isis ja jihadismi

Kurdiaktiiviin mielestä Syyrian tilanne on kiristänyt suomalaisten muslimien keskinäisiä välejä. Tunteet kävivät viime vuonna kuumina myös sosiaalisessa mediassa.

Nehrin mielestä kurdit kokevat, etteivät kaikki muslimiryhmät ole tuominneet Syyriassa taistelevia jihadisteja, ääri-islamisteja tarpeeksi näkyvästi. Tämä hiljaisuus kärjistää tilannetta. On vakava ongelma, jos tilanne jatkaa kärjistymistä. Hampurissa kurdien ja ääri-islamistien välillä nähtiin mellakoita.

Hän ei usko, että Suomessa ollaan niin pitkällä, koska ääri-islamistit eivät ole niin järjestäytyneitä.

Kurdistanin kansanmurhan vuosipäivä

Ihmiskunta muistaa armenialaisten kansanmurhan tasan 100 vuotta sitten. Welat Nehri on kurdiaktivisti, joka muistuttaa äsken, 14.4., ollutta Kurdistanin Anfalin vuosipäivää. Anfal oli Saddam Husseinin hallinnon toimeenpanema kansanmurhaoperaatio, joka vaati 182 000 uhria. Saddamin hallinto pyrki määrätietoisesti 1hävittämään kurdit hallitsemansa Irakin alueelta.

Massamurhien ja kemiallisten aseiden käytön ohessa etninen puhdistus tarkoitti tuhansien kylien, maatalouden ja luonnon hävittämistä sekä satojentuhansien kurdien lähteminen maanpakoon. Kansanmurhan jälki näkyy vahvasti edelleenkin Kurdistanissa.
Saddamin hallinnon aikaiset rikokset ihmisyyttä vastaan ovat laajemmin nousseet kansainväliseen tietoon vasta viime vuosina. Eri maissa käydään kampanjointia kansanmurhan tunnustamiseksi. Mm. Ruotsissa kurdien kansanmurha on tunnustettu.

– Tapasin ruotsalaisen kansanedustajan Fredrik Malmin (Folkpartiet) viime viikolla Helsingissä. Hän kertoi siitä miten Ruotsissa koettiin tärkeäksi tunnustaa kansanmurha, vaikka se ei varsinaisesti kuulukaan valtionpäivien tehtäviin. Siellä kansainvälinen vastuun ja ihmisoikeuksien kunnioituksen nimissä nähtiin kuitenkin tärkeäksi keskustella asiasta ja löytää puolueiden kesken konsensus tehdä tunnustus ja samalla antaa tuki kansanmurhan omaisille ja kaikille kurdeille.

Nehri oli luovuttamassa 3097 Suomessa kerättyä allekirjoitusta eduskunnalle vuosi sitten. Allekirjoittajien vaatimuksena on kurdeihin kohdistuneen Anfal-massamurhan tunnustaminen kansanmurhaksi. Kurdidelegaatiota vastaanotti tuolloin Ilkka Kantola (Sdp), joka toimi mm. ulkoasiainvaliokunnan ja Ihmisoikeusvaltuuskunnan jäsenenä.

– Toivon, että Suomen uusi hallitus ottaa tämän kysymyksen agendalleen tulevalla hallituskaudella. Muistutan sinnikkäästi siitä tulevina vuosina, kunnes asia saadaan käsittelyyn, hän painottaa.

Video monikulttuurisuudesta ilmestyy

Welat Nehri vastaa torstai-iltana 15.4. neljään kysymykseen seuraaavasti.

Onko pääsanomasi vaalissa muuttunut keskustelun ja kansalaispalautteen takia?

– Olen ehdolla turvallisen ja oikeudenmukaisen Suomen puolesta. Maahanmuutto ja monikulttuurisuus korostuvat. Itse pidän yllä keskustelua työllisyydestä, koska se on paras tapa ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa, ratkaista taloudellisia ongelmia ja edistää kotoutumista. Monikulttuurisuuteen liittyen julkaisen torstaina yhden videon. Videossa esittämäni puhe on liitteenä.

Mistä asioista ihmiset haluavat sinulta kysyä, tietää kantasi ja antaa palautetta?

– Pääsääntöisesti ihmisiä kiinnostaa heidän omat henkilökohtaiset asiat. Välillä kysytään myös asioita, joista ei päätetä eduskunnassa, vaan voivat olla esim. kaupunginvaltuuston tai kaupungin muiden toimijoiden vallassa. Eräs eläkkeellä oleva rouva nosti kysymyksen Vuosaaren terveysaseman pitkistä jonoista ja resurssien riittämättömyydestä siellä. Vuosaaren terveysaseman tilanne vaikeutui erityisesti sen jälkeen, kun Meri-Rastilan terveysasema lakkautettiin. Lisäksi Vuosaaren asukasluku on kasvanut. Nykyinen ratkaisu ei yksinkertaisesti pysty vastaamaan kysyntään. Vaikkei tämä sinänsä ole eduskunnan asia, oman asuinalueen haasteista ja kaupunkilaisten arjesta pystyy paremmin saamaan kokonaiskuvaa, kun keskustelee ihmisten kanssa. Esimerkiksi tätä kysymystä olen nostanut muutamissa foorumissa ja toivottavasti jonakin päivänä siihen saadaan ratkaisu.

– Osa ihmisistä saattaa kysyä myös isompia yhteiskunnallisia kysymyksiä, joita ei välttämättä voida ratkaista yhdessä hallituskaudessa, vaan siihen tarvitaan pitkäjänteistä työtä. Eräs rouva oli huolestunut suomenkielen tason heikkenemisestä, kun nuoriso ei enää välitä kieliopista tai kielen oikeinkirjoituksesta. Samaan aikaan vieraskieliset ja slangisanat valtaavat kielen sekä kirosanat yleistyvät nuorten keskuudessa. Rouva oli sitä mieltä, että eduskunta ei riittävän tarmokkaasti ole kyennyt vastaamaan pahenevaan ongelmaan.

Tuore isä on ”Nam nam” -ehdokas

Mihin kampanasi on painottunut: alue, teema, vaalityömuoto?

– Luotan jalkatyöhön ja ihmisten kohtaamiseen vaalikentillä. Olen vaalitiimin kanssa liikkunut ympäri Helsinkiä. Erityisesti metro- ja juna-asemien ympäristöt ovat olleet suosiossa. Olen käynyt usein myös vaalikontillamme Lasipalatsin edessä. Sosiaalisessa mediassa olen läsnä. Erityisesti Facebook on suosiossani. Facebook-sivuni on saanut yli 13 000 tykkääjää. Olen aktiivisesti osallistunut myös erilaisiin paneelikeskusteluihin. Aika on kulunut mukavasti vaalikentillä viimeisen kuukauden ajan.

Mikä on ikimuistettavin vaalihetkesi 2015? Se, joka jäi mieleen?

– Ikimuistoinen hetki tapahtui kotona, jossa meillä on 1,5 vuotias prinsessa. Hän on ollut mukana vaalikentällä muutaman kerran. Kotona hän löysi laukustani yhden esitteeni. Hän näytti sen minulle ja sanoi ”Nam nam?”, joka tarkoitti sitä, missä on karkki. Esitteissäni on monesti ollut karkki kiinni. Etsin hänelle kortin, jossa oli karkki kiinni. Hän irrotti karkin siitä ja antoi kortin takaisin minulle. Mietin silloin moniko äänestäjä ottaa kortteja vastaan vain karkin takia?

– Vaalikentillä tapahtuu ikimuistoisia kohtaamisia. Yksi keski-ikäinen mies moitti sitä, että kaikki maahanmuuttajat tulevat Suomeen hyvän sosiaaliturvan perässä, eikä työnteko kiinnosta heitä. Hän sanoi, ettei voi äänestää mitään puoluetta, joka suhtautuu positiivisesti maahanmuuttajiin. Kävimme pitkän keskustelun maahanmuutosta, sen tarpeellisuudesta ja maahanmuuttajien syistä tulla Suomeen. Siinä sivussa kävin läpi myös opiskelu- ja työhistoriani Suomessa. Lopussa hän kiitti iloisesti, otti kortin ja lupasi harkita äänestämistä. Minulle jäi tilanteesta positiivinen fiilis ja samaan aikaan huokasin sitä, että maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten välillä on liian vähän kohtaamisia.

Enemmän tietoa, blogia, kuvia, verkko- ja videolinkkejä ja kalenteria: www.nehri.net

Vaalivideo: Minä ja työni: https://www.facebook.com/video.php?v=360609670816239

Blogikirjoituksia Uudessa Suomessa: http://welat.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

Risto Kolanen

Kirjoittaja tekee vaaliselosteita Helsingin sos.dem. vaalikentiltä. Aiemmin on esitelty Karita Toijonen (20.1.), Pentti Arajärvi (26.1.), Jukka Järvinen (2.2.), Jape Lovén (16.2.), Thomas Wallgren (20.2.), Matti Niemi (12.3.), Pilvi Torsti (17.3.), Päivi Lipponen (20.3.), Jaakko Meretniemi (23.3.), Mirka Vainikka (30.3.), Kaarin Taipale (2.4.), Sinikka Vepsä (8.4.), Johanna Laisaari (9.4.), Ville Jalovaara (10.4.), Nasima Razmyar (10.4.), Tuula Haatainen (13.4.), Nina Castén (14.4.) ja Tomi Sevander (15.4.). Ideoita ja pyyntöjä ehdokkaan viimeisten vaalipäivien tapahtumiin voi laittaa: risto.kolanen@pp.inet.fi