Selvitysmies Rolf Paqvalin: Vahvalle metropolihallinnolle oikeus lunastaa tontteja

Ajankohtaista 08:56

Risto Kolanen, Asuminen & yhteiskunta –lehti 1/2013
– Helsingin seudulla asuntopolitiikka on hoidettu jo pitkään niin huonosti, että sen korjaaminen tyydyttävälle tasolle vie ainakin pari valtuustokautta. Mitä myöhemmin korjaaminen aloitetaan, sitä myöhemmin se tulee kuntoon, Keravan entinen kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin sanoo erikoishaastattelussa.
Valtioneuvoston kahden ministeriön alaiset kuusi selvityshenkilöä jätti 5.3.2013 esiselvityksensä ”Metropoli meille kaikille”, jossa on kolme peruskuntien ja eriasteisen metropolihallinnon vaihtoehtoa. Kunnat lausuvat asiasta toukokuuhun mennessä. uusi hallinto seudulle olisi tulossa viimeistään v. 2017 mennessä.

Emme sotkeudu nyt hallintoon kesken demokraattisia lausuntoja. Lehti kysyi toiselta pääselvittäjältä, Keravan entiseltä kaupunginjohtaja Rolf Paqvalinilta siitä, mitä muutokset toisivat asuntotuotannon tehostumiseen ja julkisen vallan ohjausvallan kannalta.
Metropolikaava on uusi ehdotus kaikissa selvityksienne vaihtoehdoissa. Mitä se tarkoittaa, miten se edistää seudun asuntotuotantoa ja sen kaavoitusta?
– Nykyinen kolmitasoinen kaavajärjestelmä yksinkertaistetaan kahteen kaavatasoon metropolikaavaan ja asemakaavaan. Metropolikaava ei ole vain mahdollistava kaava, vaan siihen kuuluu toimeenpano-osa, jossa aikataulutetaan asumisen ja liikenneväylien asemakaavoitus ja niiden rakentaminen.
– Toimeenpano-osa vastaa nykyistä kuntien valtion välistä MAL-aiesopimusta, mutta kaavana se tulee oikeusvaikutteiseksi ja sitovaksi. Tällöin kunnat eivät voi luistella irti asuntorakentamisen vastuustaan nykyiseen tapaan, kun ne eivät toteuta asuntojen rakentamiseen tehtyjä aiesopimuksiaan, mikä on rapauttamassa kuntien uskottavuuden sopimuskumppanina,
Mikä on metropolikaavan suhde Uudenmaan liiton käsittelemään maakuntakaavaan ja itsenäisten kuntien yleiskaavoihin?
Nykyisin metropolialueen 14 kuntaa valmistelee ja sopii vapaehtoisessa seudun yhteistoiminnassa asuntojen rakentamiseen kasvukäytävät ja kasvualueet sekä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä liikenneväylät. Ne kopioidaan lähes sellaisenaan maakuntakaavaan, joten maakuntakaavoitus tehdään periaatteessa jo seudun kuntien yhteistoimintana metropolikaavan tasoisena. Kokonaisyleiskaavat ovat ehdotuksen mukaan osa metropolikaavoitusta ja osayleiskaavat osa ehdotettua asemaakaavoitusta.
HSA, Helsingin Seudun Asuntotuotantoliikelaitos on kolmas elin ympäristöpalveluiden HSY:n ja liikenneyhtymä HSL:n rinnalla tulevassa, vahvassa metropolihallinnossa. Miten sen kautta kyetään vahvistamaan sosiaalista asuntotuotantoa seudulla, ohjaamaan asukassijoittumista seudulla? Sisältyykö vahvan metropolihallinnon valtuuksiin maanlunastusoikeuksia? Mikä on HSA:n suhde nykyisiin kuntien rakennuttajayhtiöihin (ATT, Espoonkruunu, VAV) ja yleishyödyllisin toimijoihin?
– Helsingin seudun asuntotuotantoliikelaitos (HSA) tarvitaan niin kauan kuin kuntien omat rakennusyhtiöt ja yleishyödylliset rakentajat sekä markkinat yleensä eivät pysty rakentamaan metropolikaavassa suunniteltua eli nykyisin MAL-aiesopimuksessa sovittua sosiaalista asuntotuotantoa. Yleensä voidaan arvioida, että kunnat kyllä pystyvät järjestämään jatkossa rakentajille riittävästi tontteja, mutta vahvassa metropolihallintovaihtoehdossa on varauduttu siihen, että tarvittaessa metropolihallinnolla on mahdollisuus lunastaa tontteja sosiaalista asuntotuotantoa varten.
Sanoit Ylen haastattelussa 27.11.2012, että ”metropolia ei tule ilman maahanmuuttajia”, kolme neljäsosaa väestökasvusta muodostuu heistä. Onko vahva metropolihallinto maahanmuuttopolitiikan tehokas elin ja miten myisit ajatuksen kehyskunnille?
– Vuonna 2030 asukasluvun arvioidaan olevan nykyisestä 300 000 suuremman. Kasvua tapahtuu 100 000 yli 65 –vuotiaiden ikäluokassa. Lopusta kasvusta 150 000 arvioidaan olevan nettomaahan muuttoa ja 50 000 maahanmuuttajaperheen lapsia. Tällöin vieraskielisten osuus seudun asukkaista on yli 20 %. Kun alueen riittävä taloudellinen kasvun arvioidaan edellyttävän 200 000 työpaikan lisäystä vuoteen 2030 mennessä, jolloin niihin tarvitaan myös maahanmuuttajia.
– Tilanteen hallinta vaatii seudulle yhteistä strategiaa ja sen mukaista seudun yhteistä toimintaa. Nykyinen kuntakohtainen asioiden hoito ei kehyskunnissakaan riitä. Riskinä on, että ilman yhteistä toimintaa kehyskunnissakin ajaudutaan samanlaisiin ongelmiin, joihin on jouduttu joissakin eurooppalaisissa metropoleissa.
Tulevaisuusarvio: Jos vahva metropolihallinto syntyy 2016 vaalien yhteydessä, millä tavalla ja missä laajuudessa Helsingin seudun asuntotuotantoon ja sen kohtuuhintaisuuteen saadaan parannuksia julkisen vallan toimin?
– Helsingin seudulla asuntopolitiikka on hoidettu jo pitkään niin huonosti, että sen korjaaminen tyydyttävälle tasolle vie ainakin pari valtuustokautta.. Mitä myöhemmin korjaaminen aloitetaan, sitä myöhemmin se tulee kuntoon.
Risto Kolanen
(Haastattelu ilmestyi tällä viikolla painetussa Asuminen & yhteiskunta –lehdessä 1/2013, jonka päätoimittaja kirjoittaja on. Rolf Paqvalin oli syksyn ja talven valtiovarain- ja ympäristöministeriön kuuden hengen selvitysryhmässä se, joka vastasi metropolihallinnon kysymyksistä. Hän on Keravan entinen kaupunginjohtaja)