Risto Kolanen: SDP on myös kulttuuriliike

Ajankohtaista 13:57

Rakkaat toverit, tulen vielä toisen kerran pitämään läksiäispuhetta. Nyt puhun enemmän Sdp:n kulttuuripoliittisen työryhmän puolesta. Puolue on perustanut sen ensimmäisen kerran yli kymmenen vuoden tauon/unohduksen jälkeen. Olemme pitäneet monia työkokouksia nyt syksyllä.

Emme esitä lisäyksiä vaaliohjelmaan vain jonkun ”sektorikohtaisen” tarpeen takia, jollaisia jokaisella politiikkalohkolla tietysti aina on. Esitämme näitä syvemmistä syistä.

SDP syntyi v. 1899 osana työväenliikettä, poliittista, ammatillista, osuustoiminnallista – mutta myös kulttuurillista liikettä. Se oli osa työväenkulttuuria. Työväentaloilla oli kirjasto, näytelmäkerho tai teatteri, opintokerho ja musiikkiesityksiä ennen kuin monet niistä tulivat osaksi kunnallista toimintaa. Syntyivät työväenopistot, kirjastot, monet työväenteatterit, jotka menivät yhteen kaupunginteattereiksi.

SDP:llä on ollut monia sivistys- ja kulttuurihahmoja. Vanhan työväenliikkeen alkuvaiheen siltasaarelaisia johtajia kutsuttiin ”sivistyssosialisteiksi”. Sen jälkeen Väinö Voionmaa, Yrjö Kallinen ja Reino H. Oittinen olivat esimerkiksi vaikuttavia johtajia.

Kulttuurista ja kulttuuripolitiikasta on taisteltu

Puheenjohtajistamme monet ovat ansioituneet tällä alueella. Kalevi Sorsa kirjoitti runoja ja oli Unescon virkamies. Paavo Lipponen harrastaa arkkitehtuurin kysymyksiä.

Meillä on ollut usein kulttuuriministerin salkku. Pentti Holappa käynnisti Rafael Paasion vähemmistöhallituksen kulttuuriministerinä 1972 monia kulttuuri- ja taidepolitiikan uudistuksia, perusti komiteoita niiden valmisteluun. Silloin kulttuurista taisteltiin. Kulttuuridemarit perustettiin 1973 valtakunnalliseksi järjestöksi, puheenjohtaja Sorsan suojeluksessa.

Meillä on nyt hallituksessa kulttuuriministerin salkku. Pia Viitanen istuu tuolla salissa. Hänen pitäisi lukea tämä puhe!, mutta puhuimme Pian kanssa tuossa tauolla ja minulla on valtiosihteeri Kari Anttilan ryhmätyösihteereille Pertti Rajalan johtaman työryhmämme puolesta lähetetyt lisäysesitykset.

Edellinen demarikulttuuriministeri oli muuten Anna-Liisa Kasurinen, täältä Kotkasta. Siitä on jo 25 vuotta aikaa.

Kulttuurilisäyksiä vaaliohjelmaan

Sivulle 2, riviltä 54 alkavan kappaleen loppuun lisäys:

Varmistamme kasvuhakuisten yritysten mahdollisuudet kasvaa ja työllistää. Viennin kapeat hartiat sekä kansainvälistä kasvua tavoittelevien yritysten vähäinen määrä ovat merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Kasvuhakuisten yritysten kohtaamat pullonkaulat rahoituksen, osaavan työvoiman saannin ja lupaprosessien sujuvuuden kannalta on poistettava.

Työryhmämme ehdottaa tähän LISÄYSTÄ:

”Vahvistamme luovien alojen uuttaa yritystoimintaa ja työllisyyttä.”

Perustelemme lisäystä sillä, että luovilla aloilla on paljon potentiaalia, mutta mm. tuotteistuksessa on paljon kehitettävää, koska esim. taiteilijat ovat yksin tekijöitä ja heidän työnsä panosten saaminen käyttöön tarkoittaa mm. parempia rakenteita, kansainvälisten mahdollisuuksien ja markkinoiden hyödyntämistä. Muotoilu, kuvataide käyttöoikeuksineen, musiikki ovat esimerkkejä. Esim. Music Finland on tässä onnistunut.

Sivulle 3. riviltä 120 alkavaan kappaleeseen LISÄYS:

”Estämme työntekijöiden oikeuksien polkemisen. Kiellämme nollatyösopimukset, kriminalisoimme alipalkkauksen ja vahvistamme vuokratyöntekijöiden asemaa ja tekijänoikeuksia.”

Perusteluna esitämme, että luovien alojen palkan varmistavat reilut tekijänoikeuskorvaukset.

Sivulle 5 uusi kappale alkaen riviltä 179 LISÄYS, joka on esityksistämme kaikkein tärkein periaatetasolla:

”Taide ja kulttuuri kuuluu kaikille. Kulttuurin harrastaminen ei saa olla kiinni ihmisen varallisuudesta tai kotikunnasta. Vahvat, monipuoliset kulttuuripalvelut ovat ensiarvoisen tärkeitä niin identiteettien, henkisen kasvun, syrjäytymisen ehkäisyn kuin luovan talouden näkökulmista. Reilu kulttuuri vahvistaa hyvinvointiamme, demokratiaa ja osallisuutta.”

Perusteluni lisäykselle on siinä, että kulttuuri-sana puuttuu ohjelmasta, vaikka paikkakunnan viihtyvyys on kiinni kulttuurin tarjonnasta. Kulttuurin aluetaloudellinen vaikutus on kiistaton, samoin se, että kulttuuri tekee hyvää, vaikka olisi marraskuu.

Naiset ovat kulttuurin suurkäyttäjiä

Puolueilla ei ole kulttuuripoliittisia tavoitteita, kuten ennen. ihmeteltiin eduskunnan ja taitelijoiden yhteistyön edistämiseksi syntyneen Arkadia-seuran yleisötilaisuudessa kuukausi sitten.

Me olemme olleet huolissamme SDP:n vetovoimasta naisten keskuudessa. Keski-ikäiset, koulutetut naiset ovat kirjaston, opistojen, taidenäyttelyiden, museoiden, tanssiesitysten ja teattereiden suurkäyttäjiä, sekä aktiiviharrastajina että taiteen kokijoina. Heihin vetoamme myös hyvillä kulttuuritavoitteilla.

 (Risto Kolasen viimeinen Helsingin Sosialidemokraattien puheenjohtajana Kotkassa 22.11.2014 SDP:n puoluevaltuustossa pitämä puhe. Seuraavana päivänä puoluevaltuusto vahvisti ohjelman, johon tuli työryhmän lisäysehdotuksia mukaan. Koko ohjelman voi lukea ja ladata verkosta: http://www.sdp.fi/fi/eduskuntavaaliohjelma )