Risto Kolanen & Folke Sundman, Demokraatti 11.5.2017: Periaateohjelma kaatui omaan puutteellisuuteensa

Ajankohtaista 08:46

Päätoimittaja Mikko Salmi vetää mutkat aivan liian suoriksi kirjoituksessaan ”Periaateohjelma kaatui sosialismiin” (Demokraatti 13.4.2017).

Ohjelma ei kaatunut sosialismiin tai mihinkään muuhun yksittäiseen sisältökysymykseen, vaan siihen, että sekä puoluehallituksen asettama ennakkotyöryhmä että itse  puoluekokous yksimielisesti katsoivat, ettei  tehty esitys rakenteeltaan ja sisällöltään vastannut periaateohjelmalle asetettavia vaatimuksia.

Laadimme muistion (9.1.2017) Henrik Haapajärven johtamalle puoluekokouksen periaateohjelmaa käsitelleen ennakkotyöryhmälle. (Sundman ei ollut Koskisen tai Eskelisen työryhmässä.) Muistion tarkoituksena oli pelastaa kriisiin joutunut tilanne, jossa oli kaksi erilaista ohjelmaesitystä, puoluehallituksen ja Tampereen ryhmän, jolla oli Pirkanmaan puoluekokousryhmän tuki.

Puoluehallituksen esitys kaatui sen sekavaan muotoon toisistaan irrallisista arvoista ja myös Salmen moittimasta laajasta tavoite- ja toimenpideosuudesta. Haapajärvi teki ohjelman statuksen pudotusehdotuksensa kompromissiehdotuksena omalle esityksellemme siitä, että laajan ohjelman sijasta olisi ruvettu saman tien tekemään julistusta, jota usean piirin edustajat kannattivat.

Tähän puoluekokouksen lopulta yksimielisesti hyväksymään asiakirjaan sisältyy myös demokraattista sosialismia koskeva määritelmä, joka melko tarkasti vastaa Ruotsin SAP:n ohjelman linjausta, johon Mikko Salmikin viittaa omassa kirjoituksessaan.

Puoluejohdon sitouduttava periaatetyöhön vakavasti

Yhdymme aika pitkälle Salmen johtopäätöksiin. Ja erityisesti kohtaan: ”Puoluejohdon on oltava motivoitunut periaateohjelmatyöhön ja osallistuttava itse ohjelmatyöskentelyyn”. Tämä puuttui 2014-2017 kaudella. Lisäämme myös yhden asian: Olisi tärkeä, että ohjelmatyötä tehdään yhdessä työryhmässä, jossa on mukana sekä puoluejohdon, piiri- ja sisarjärjestöjen edustus, että muu käytettävissä oleva asiantuntemus.

Samassa lehden numerossa Mikko Majander kirjoittaa, että ”sosialidemokraattinen identiteetti kaihtaa ajassamme kirjallista määrittelyä”. Tämä on hyvin yksipuolinen tulkinta. Miksi se ei kaihda samaa Ruotsissa tai monessa muussa veljespuolueessamme?  Vaaleja tulee ja menee koko ajan.

Lahden puoluekokous päätti periaatejulistuksen laatimisesta v. 2020 kokoukselle periaateohjelman sijasta. Päätöslauselman 4. pykälä sisältää erilaisia ajatuksia valmistelun luonteesta ja osatehtävistä. Meidän mielestämme punaisena lankana tässä pitää olla se, että varsinaisen julistuksen luonnostelu tulee kuvaan mukaan prosessin loppuvaiheessa; aluksi pitäisi kentällämme saada aikaan avoin prosessi, jossa avataan liikkeemme perusidentiteetin avainkysymyksiä ja niiden päivittämistarpeita.

Tämä vaatii myös näkemyseroja aiheuttaneiden kysymysten reilua avaamista. Näitä ovat mm. suhtautuminen demokraattisen sosialismin käsitteeseen, arvio nykyisen kapitalismin luokka- ja valtarakenteista, näkemys tavoiteltavasta talousjärjestelmästä (markkinatalous, sekatalous jne.), ja suhtautuminen globalisaatioon ja sen hallintamahdollisuuksiin. ja tähän sarjaan kuuluu myös näkemys sosialidemokratian olemuksesta poliittisena liikkeenä: olemmeko arvo-, aate-, työväen- tai jokin muu puolue.

Aatekeskustelun joukkoistaminen vaatii organisointia

Näiden kysymysten käsittely kentällä, tai joukkoistaminen niin kuin päätöslauselmassa sanotaan, vaatii taustoitusta ja organisointia. Sdp:n periaatteiden jatkotyön alussa tarvitaan katsauksen laatiminen kansainvälisen (ja erityisesti eurooppalaisen) sosialidemokratian viimeaikaisesta ohjelmakehityksestä, yhteenvetoa siitä, miten keskeisissä veljespuolueissa on käsitelty mm. yllämainittuja keskeisiä linjakysymyksiä.

Kuukausi sitten ilmestyi kirja, joka vastaa kysymykseen, mitä jokaisen meistä tulisi tietää uusliberalismista? Sana on kärsinyt inflaation aatteellisessa keskustelussa ja politiikan arkikielessä. Suomen akatemian eläkkeellä oleva arvio- ja kehittämisjohtaja Paavo Löppönen tekee kulttuurihistoriallisen suurteon kirjallaan ”Vapauden markkinat” (Vastapaino 2017).
Uusliberalismi on hänen mukaansa ollut useissa maissa valtaideologia jo kymmenien vuosien ajan. Sen nimissä on vaadittu yksilönvapautta, rajoittamatonta taloudellista kilpailua, yksityistämistä ja sääntelyn purkamista. Vaikutukset ovat ulottuneet sekä kansainväliselle tasolle että yksittäisten ihmisten kohtaloihin.
Risto Kolanen & Folke Sundman
Kirjoittajat olivat Lahden puoluekokouksen periaateohjelmavaliokunnan ja sen ennakkotyöryhmän jäseniä
(Kirjoitus ilmestyi Demokraatissa 11.5.2017 jatkovastineena Mikko Salmen ”Periaateohjelma kaatui sosialismiin”-kirjoitukseen 13.4.2017 lehdessä. Väliotsikot on lisätty.)