Pilvi Torstin ja Paula Lehtomäen kamppailu Pisarasta

Ajankohtaista 08:00

Postitalon Cafe Fotossa oli perjantaina 13.3. mukavasti kuulijoita, kun entinen ympäristöministeri Paula Lehtomäki ja valtiosihteerinä ja erityisavustajana tämän kauden hallitusta palvellut, VTT Pilvi Torsti kävivät ”Pisara-Battlen”. Molemmat ovat ehdolla Helsingistä eduskuntaan, Lehtomäki aika kaukana kotikonnuiltaan.

Pilvi Torsti korostaa, että väestönkasvu on Helsingin seudulla suurinta sitten 1960-luvun suuren muuton. Silloin tehtiin päätökset metrosta ja kehäteistä.

Pisara kytkettiin asuntorakentamiseen

– Nyt tarvitaan vastaavasti järeitä toimia asuntojen luomiseksi ja liikenteen sujuvuuden hyväksi, jotta vastataan väestönkasvuun. Juuri tässä taloudellisessa taantumavaiheessa seutu ja koko maa tarvitsevat investointeja ja panoksia työllisyyden hyväksi.

Hän muistuttaa, että viime kesänä Pisara-radan eteenpäin vieminen kytkettiin ratojen varsia hyödyntävään asuntorakentamiseen, johon pääkaupunkiseudun kunnat sitoutuivat.

– Esimerkiksi Helsinki päätti lisätä jo ennestään vaativaan 5 000 asunnon vuosittaiseen tavoitteeseen 1 250 asuntoa ja ryhtyi toimiin, jotta kova tavoite voidaan saavuttaa.

Lehtomäki kyseenalaistaa keskustan muiden poliitikkojen tavoin panostuksen raideliikenteeseen Helsingin seudulla. Hänen mielestään kustannus-hyöty -suhde ei riitä. Rautatieaseman ratapihan teknologian uusimiseen käytettävä 60 miljoonaa on tehokkaampi tapa kehittää raideliikennettä. Tästä parivaljakko väitteli terävästi melkein tunnin ja piti yleisön mielenkiinnon vireänä. Lähijunaverkossa on Torstin mielestä jo nyt ruuhkaa. Linjoja ei pystytä ajamaan niin paljon, kun pitäisi. Ratapihan uudistus on 1970-luvun vanhentuneen teknologian päivittämistä, ei vaihtoehto Pisaralle, hän korostaa.

EU-rahoitus voi karata käsistä

Erityisen ongelmalliseksi Pisaran kohtalon Torstin mielestä tekee se, että Pisaraan on tarjolla noin 200 miljoonan euron EU-rahoitus, joka on jo pitkälle valmisteltu. Samaan rahoitushakuun on Suomesta valittu neljä muuta hanketta.

– Ei ole ajateltavissa, että Pisaran jäädessä pois, joku muu keskustalle tai kokoomuksen aluesiivelle mieluisampi hanke saataisiin tässä vaiheessa tilalle. EU löytänee elvyttävään investointiin, kestävään kehitykseen ja raideliikenteen kehittämiseen tulevien vuosikymmenien liikennemuotona sitoutuneita kumppaneita muualta. Aikaa kansallisen rahoituspäätöksen tekemiseen on kesäkuun loppuun, joten paine siirtyy uuden eduskunnan ensimmäisiin viikkoihin, hän kirjoittaa blogissaan.

Lehtomäki katsoo, että EU-tukijunaan voi hypätä myöhemminkin. Torsti näkee Pisaran merkityksen koko Suomelle; se helpottaisi kaukoliikenteen paineita vikaherkällä raiteistollamme, jossa junat seisovat Ilmalassa. Helsingin raideliikenteen toimivuus on valtakunnan intressi.

Torsti vastaa jälkiviisaalle Pisara-arvostelulle, että se on jo pitkään ollut kaupungin ja seudun liikennesuunnitelmissa. Työtä on jo tehty hankkeen hyväksi.

Juontaja Kalle Silfverberg luki parille ja yleisölle kokoomuksen ja vihreiden ryhmäjohtajien terveiset. Molemmat keskustelijat nauroivat Lasse Männistön (kok) viestille, jossa hän valittaa, että kokoomus ”asettui viime vaiheessa vastustamaan Pisaraa, vaikka kannattaakin sitä”. Lausunto kuvaa enemmän sitä, miten maakuntien kokoomus jyräsi hallituksessa pääkaupunkiseudun omat ministerit.

Nurmijärvi-malli ei toimi

Pilvi Torsti sanoo, että ex-pääministeri Matti Vanhasen nk. Nurmijärvi-malli ei toiminutkaan. 2000-luvun alkuvuosina oli trendinä, että lapsiperheet muuttivat Helsingin seudulla kehyskuntiin, koska asuntojen hintataso oli korkea ja saatavuus heikkoa.

Nyt olemme kokeneet vastakkaisen ilmiön. – Helsinki vetää ihmisiä. Ihmisillä on halu asua kaupungissa. Sen esteenä ovat asuntopula ja asuntojen kalleus

Pääkaupunkiseudun kehittämisessä on hänen mukaansa kyse myös siitä, kääntyykö Suomi ulos- vai sisäänpäin. – Helsinki sijoittuu tässä pohjoiseurooppalaiselle junaverkko- ja kaupunkikartalle, jossa kilpailevat myös Tukholma, Tallinna ja Pietari.

Kysymykseen Helsinki-Tallinna -tunnelista Torsti vastaa, että se nopeuttaisi Suomenlahden ylityksen 30 minuuttiin. – Kyse olisi yhtenäisestä työssäkäyntialueesta, todellisesta kaksoiskaupungista.

Helsinkiläisillä lupa aluepolitiikkaan

Kun Lehtomäki useaan kertaan vetosi sekä helsinkiläisiin että valtion veronmaksajiin ja heidän rahoihinsa, kysyin, saako helsinkiläinen kansanedustaja tehdä aluepolitiikkaa, puolustaa oman alueensa kannalta tärkeitä hankkeita. Monestihan odotetaan, että pääkaupungin kansanedustaja ajaa vain valtion asioita eikä saa ”pekkaroida”.

Lehtomäki politikoi vastauksen siihen, että Helsingillä on ollut sitten huonoja edustajia tähän asti. Lisäksi hän muistuttaa useasti, että keskustavetoinen hallitus järjesti länsimetrolle 250 ja kehäradalle 700 miljoonaa euroa.

Torsti toteaa, että kaikille muille paitsi helsinkiläisille ja pääkaupunkiseudun muille edustajille on sallittua tehdä aluepolitiikkaa ja lobata eteenpäin omia asioita. Hän muistelee mm. ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen valmistelussa kaikkialta muualta tulleen enemmän yhteydenottoja ministeriöön. – Akuuteimmasta paikkapulasta kärsivän pääkaupunkiseudun eteen rohjettiin tehdä vähiten lobbaustyötä. Helsinki vastaan muu Suomi, on usein valta- ja mielikuva-asetelma.

Tulevalla vaalikaudella on rakennettava nykyistä parempaa yhteistyötä pääkaupunkiseudun toimijoiden kesken. Tarvitaan myös kokonaisnäkemys siitä, miten Helsingin kehitys ja menestys heijastuu koko Suomen kehittämiseen. – Sisäänpäin kääntyminen ja tarpeettoman vastakkainasettelun rakentaminen pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välille eristäisi meidät entisestään dynaamisuutta vahvistavista eurooppalaisista ja globaaleista verkostoista niin käytännössä kuin henkisestikin.

Lopuksi juontaja kysyi, kumpi voitti Battlen? Yleisössä oli enemmistö demarikannattajia, mutta myös keskustalaisia ja sitoutumattomia äänestäjiä. Ennen kuin ehdittiin huutoäänestykseen, todettiin, että asia ratkaistaan uurnilla.

Risto Kolanen

Kirjoittaja tekee lyhyitä vaaliselosteita Helsingin sos.dem. vaalikentiltä. Aiemmin on esitelty Karita Toijonen (20.1.), Pentti Arajärvi (26.1.), Jukka Järvinen (2.2.), Jape Lovén (16.2.), Thomas Wallgren (20.2.) ja Matti Niemi (12.3.). Ideoita ja pyyntöjä tapahtumiin voi laittaa: risto.kolanen@pp.inet.fi