Päivi Lipponen uudistaisi suomalaisen koulun

Ajankohtaista 13:23

Kahdeksan vuotta kansanedustajana ja melkein 15 vuotta iltalukion historian opettajana toiminut, FT Päivi Lipposen avasi vaalikampanjansa maanantaina 16.3. eduskunnan kansalaisinfossa. Mukana avauksessa olivat entinen pääministeri, puhemies ja puheenjohtaja Paavo Lipponen ja luopuva helsinkiläinen kansanedustaja Rakel Hiltunen, jotka puhuivat vaikuttavasti (mutta se ei kuulu tähän esittelyyn).

Väline luoda tulevaisuutta

Koulu on Lipposen mielestä väline, jolla vaikutetaan nuoriin ja Suomen tulevaisuuteen. Koulu kasvattaa nuorille vahvaa arvopohjaa ja kasvattaa heitä kansalaisuuteen.

– Kun vaikutetaan koulun oppisisältöihin ja opetustapoihin, ohjataan tulevaisuutta. Oppivelvollisuuden pidentämisellä halutaan estää nuorten syrjäytymistä. Koulujen eriytyminen halutaan myös pysäyttää. Nyt on palautettava lapsille oppimisen ilo. Siitä koulussa ja oppimisessa on kysymys – ilosta oppia, ilosta onnistua ja oivaltaa uutta.

Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajana Lipponen vetää myös sen Uusi oppiminen -jaostoa, jonka selvityksissä esille on noussut avoimen kasvun visio: vaikka kaikki eivät voikaan olla mestareita esimerkiksi matematiikassa ja kielissä, niin kaikki voivat olla mahdollisimman hyviä.

Jokaisen taito esiin

– Ahkeruus on vähintään yhtä tärkeää kuin lahjakkuus. Lisäksi kaikilla ihmisillä on jokin taito, jossa juuri hän on parhaimmillaan. Ei verrattuna muihin vaan omana itsenään. Miten me saamme nämä henkilökohtaiset kukoistukset esille? Minkälaisia kouluja ja tiloja ja minkälaista teknologiaa, pedagogiikkaa me tarvitsemme kukoistuksen ja avoimen kasvun edistämiseen?, Lipponen kysyy.

Nuoret ovat erilaisia, mutta kaikki voivat oppia ja jokaisella on osaamista ja herkkyyttä, josta voi jalostaa jotain parempaa ja taidokkaampaa. Oppia voi monella tavalla.

– Oppilaiden pitäisi paremmin pystyä vaikuttamaan siihen, kuinka he haluavat oppia. Peruskoulun oppimäärä voidaan sovittaa oppilaan mielenkiinnon kohteisiin. Luovuutta tarvitaan, kun haetaan uusia tapoja toimia ja tuotetaan uutta tietoa.

Oppimiserot kasvavat Helsingissä

Päivi Lipponen kertoo, että hän sai jo lähes kahdeksan vuotta sitten luettavakseen Venla Berneliuksen tutkimuksen oppimiserojen kasvusta Helsingissä, Siitä pidettiin tilaisuus eduskunnan kansalaisinfossa, samassa paikassa kuin nyt vaalistartissa.

Neljä vuotta sitten käynnistin oppimisen uudistamisen -tutkimuksen yhdessä Helsingin yliopiston kanssa, kun tulin eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajaksi.

– Halusimme päivittää ajan tasalle peruskoulun ja oppimisympäristöt. Kiersin puhumassa niin Sdp:n johtajille kuin kentälle ympäri Suomea. Esitin, että Sdp:n pitää tehdä peruskouluvaalit ja minulla on valmistumassa siihen strategia. Kirjoitin lehtiin.

– Vastaus oli, että mitä sinä sitä uudistat, kun se on ainoa asia, mikä enää toimii. Hallitus silti vain leikkasi koulutuksen resursseja. Puhuin opetusministeri Krista Kiurulle ja OPM:ssä perustettiin työryhmä, mutta minua ei siihen valittu. Kiuru vakuutti olevansa pahoillaan. Tätä on politiikka, Lipponen kirjoittaa facebook-sivullaan.

Osaamisen uhat tiedossa

Vaalistarttipäivänä (16.3.) havahdutaan lehdissä (HS ja KL) siihen, että osaamispääomamme on romahtamassa, mikä ennakoi talouden vaikeuksia tulevaisuudessa, kun arvonluonti tulee aineettomasta pääomasta entistä enemmän.

Helsingin Sanomat kertoo, että Helsingin lukiot eivät enää kykene antamaan hyvää opetusta.

– Tässä on pian tilanne sama kuin yksityisen ja julkisen terveydenhoidon piirissä. Ihminen voi tehdä säästöillään mitä haluaa, harrastaa, hoitaa terveyttään ja kehittää osaamistaan. Huoli on ihmisistä, joilla ei ole säästöjä. Samassa veneessähän tässä ollaan.

– Tavallaan on ihana olla oikeassa, mutta potuttaa kun on saanut taistella yksin tuulimyllyjä vastaan. Asiat ovat vain menneet huonompaan suuntaan. Tavallaan tekisi mieli hyppiä kiukusta tasajalkaa, Lipponen tilittää hyvin henkilökohtaisesti.

Jakamisen aikakauteen

Päivi Lipponen sanoo eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan mietinnön esipuheessa, että uudella oppimisella, ammattitaidon päivittämisellä ja työkulttuurin kehittämisellä on vahvistettava ihmisten omatoimisuutta. Kansallisesti ja alueellisesti on vahvistettava hallintokulttuuria, joka mahdollistaa aktiivisen kansalaisuuden ja yrittäjyyden.

– Siirrymme jakamisen aikakauteen. Oppiminen, työ, toimeentulo ja jokapäiväinen elämä rakennetaan yhdessä. Uusi syntyy tiedon ja osaamisen yhteisen rakentamisen kautta. Yhteisöllisyys vahvistuu.

Lipponen sanoo miettineensä, mikä synnyttää muutoksen nykypäivänä:

– Muutosta ei synnytä suuri auktoriteetti. Muutos ei synny puoluetoimiston kellarissa, ei ministeriössä. Muutos syntyy kun yksi meistä -sinä tai minä- ryhdymme tekemään asioita toisin. Niin yksinkertaista.

Risto Kolanen

Kirjoittaja tekee lyhyitä vaaliselosteita Helsingin sos.dem. vaalikentiltä. Aiemmin on esitelty Karita Toijonen (20.1.), Pentti Arajärvi (26.1.), Jukka Järvinen (2.2.), Jape Lovén (16.2.), Thomas Wallgren (20.2.), Matti Niemi (12.3.) ja Pilvi Torsti (17.3.), joten tahti tiivistyy nyt. Ideoita ja pyyntöjä ehdokkaan omiin tai pari- ja paneelitapahtumiin voi laittaa: risto.kolanen@pp.inet.fi