Nasima Razmyarille ihmisen arvo on tärkeä

Ajankohtaista 12:34

Nasima Razmyar loistaa hymyllään ja olemuksellaan vaalibileissään ravintola Oivassa lankalauantain 4.4. iltana ravintola Oivassa. Aamun Helsingin Sanomien ehdokasgallup oli ennakoinut hyvää tulosta varakansanedustajalle.

Paikka on tupaten täynnä nuoria ja vanhempia, naisia ja miehiä, kantasuomalaisia ja uusia suomalaisia. Paleface ja muut esiintyjät takaavat tunnelman. Paleface esittää sekä vanhoja työväenlauluja että uutta räppiä.

Suomi kuuluu suomalaisille

Puheessaan Nasima Razmyar painottaa vahvasti jokaisen ihmisen arvoa, oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksia yhteiskunnassa. Hän jaksaa muistuttaa omasta tiestään 23 vuotta sitten uutena suomalaisena Afganistanista pakoon joutuneen perheen tyttärenä, kun koko perhe joutui aloittamaan kaiken tyhjästä.

Hän on työskennellyt monessa suorittavan työn ammatissa, Monika-naisten ry:n projektipäällikkönä ja Sdp:n eduskuntaryhmän avustajana ja viestintäsihteerinä. Työn ohessa Nasima kouluttautui 2013 yhteisöpedagogiksi (AMK).

– Sä et ole suomalainen, joskus huudellaan. Nasima on jyrkästi toista mieltä. Hän tuntee Suomen kotimaakseen hyvin vahvasti; on saanut käydä koulua ja tehdä työtä uudessa isänmaassa.

Hän sanoo olevansa ”afgaanilaissyntyinen suomalainen – periksiantamaton optimisti”. Suomi on antanut paljon hänelle ja perheelle, tulla täysvaltaiseksi yhteiskunnan jäseneksi. – Nyt on minun vuoroni antaa yhteiskunnalle ja kantaa vastuuni muille ihmisille.

Suomi ei saa sulkeutua. Sen pitää olla avoin eri taustan omaaville ihmisille. – Ajat ovat vaikeita, mutta oikea ratkaisu ei ole sulkea silmiämme maailmalta, käpertyä kuoreemme ja toivoa kaiken muuttuvan hyväksi.

Nasima, kukaan ei juuri sano ”Razmyar”, kiittää sinnikästä ja yli puoluerajojen ulottuvaa vaaliporukkaansa. Samanlaisen avoimuuden puolesta illassa puhuu yllätysesiintyjä, vihreiden ex-presidenttiehdokas Pekka Haavisto.

Maahanmuuton nettovaikutukset myönteisiä

Nasima Razmyar sivaltaa terävästi 4,4, verkkoblogissaan, siitä miten Matti Putkosen (ps) palkkaama hommalainen tutkija esitteli laskelmiaan, jossa hän kertoo, minkälaisia kustannuksia eri maahanmuuttajien väestöryhmistä kertyy.

– Se, että vieraammasta kulttuurista ja humanitäärisistä syistä Suomeen tulevan ihmisen kotouttaminen on kalliimpaa kuin rakkauden tai työn perässä Saksasta muuttaneen tapauksessa, ei liene yllätys kenellekään.

Perussuomalaisilta unohtuu hänen mielestään laskelmissaan kaikkein tärkein.

– Ylivoimainen enemmistö taloustieteilijöistä ja OECD:n kaltaiset kansainväliset järjestöt ovat todenneet yksiselitteisesti, että maahanmuuton nettovaikutukset ovat selvästi myönteisiä myös Suomelle. Ihan arkisesti voi myös katsoa maahanmuuttajamyönteiseen Ruotsiin, jonka talous porskuttaa, kun Suomi hiipii yhä varjoissa.

Suurin osa maahanmuuttoon menevästä rahoituksesta menee täällä olevien ihmisten kotouttamiseen: kielen oppimiseen ja muuhun koulututukseen.

– Rahahanan sulkeminen olisi varmin keino saada aikaan kaikkein pahin vaihtoehto eli ghettoutuminen ja täydellinen syrjäytyminen.

Huomisen oltava parempi

Muutama sukupolvi sitten Suomi oli hyvin erilainen kuin nyt. Koulutustaso oli heikompi, eikä terveydenhuolto pystynyt samanlaisiin suorituksiin. Kaiken rasitusten keskellä tulevaisuus näyttäytyi tälle paljon kärsineelle kansalle valoisalta.

– Huominen on parempi, ajateltiin. Kuten olikin, Nasima Razmyar muistuttaa tuoreimmassa verkkoblogissaan.

– Nyt tilanne on toisin. Vaikka hyvinvointi on lisääntynyt, ensimmäistä kertaa kasvava sukupolvi, minun sukupolveni, voi syystä pelätä, että tulevaisuus ei välttämättä tarjoa yhtä suurta hyvinvointia ja turvaa kuin aikaisemmin.

Miten tästä eteenpäin?, hän pohtii. Suomalaisia yhdisti vahva usko siihen, että kaikki on pidettävä mukana.

– Sairastuneet päätettiin hoitaa yhteiskuntaluokasta riippumatta. Maksuton koulutus tarkoitti kaikille tasavertaisia opiskelumahdollisuuksia. Pieni kansa ei voinut hukata kenenkään kykyjä, vaan laittamalla kaikki opiskelemaan nostimme nopeasti koulutustasoamme ja osaamistamme.

Eduskuntavaalit tienhaara

Olemme jälleen tienhaarassa, jossa arvomme punnitaan. Eduskuntavaaleissa joudumme kysymään itseltämme, millaiseen tulevaisuuteen uskomme:

– Tahdommeko jatkaa yhteiskuntana, joka tarjoaa hyvinvointipalvelut, kuten koulutuksen, työsuojelun ja arvokkaan vanhuuden kaikille jäsenilleen? Rakennammeko tulevaisuudessakin yhteiskuntaamme tasa-arvon, sosiaalisen ja kulttuurisen oikeudenmukaisuuden varaan?

Nasima haluaa antaa tälle maalle toivoa paremmasta huomisesta. Tärkeää on uskoa omiin arvoihimme, omiin kykyihimme – ja siihen, että Suomen tarina voi jatkua tulevaisuudessakin toisistamme huolta pitävänä ja vastuuta kantavana kansakuntana.

Tasa-arvon puolesta tehty työ koituu koko yhteiskunnan hyväksi. Viime vuosien kehitys, jossa hyvinvointi- ja terveyserot kasvavat ei saa jatkua. Suomen on oltava maa, jossa kenenkään ihmisen tulevaisuus ei riipu tulotasosta ja vanhempien varallisuudesta.

Laadukas koulutus suomalainen perusoikeus

Nasima Razmyar on ensimmäisen kauden valtuutettu ja opetuslautakunnan jäsen. Hän arvostaa sitä, että suomalaisten koulutustaso on noussut huimasti kahden sukupolven aikana.

– Tästä on kiittäminen sekä tiedonjanoista kansaa, että maksutonta koulutusta ja valtion opintotukijärjestelmää. Suomen kivijalka on myös tulevaisuudessa korkealaatuisessa koulutuksessa.

Hyvä arki ja hyvä elämä ovat jokaisen perusoikeuksia. Varsinkin suurissa kaupungeissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla asumisen hinta on jo lähellä ihmisten kipukynnystä.

– Näin ei ole varaa jatkaa, vaan kohtuuhintaista asumista on tuotettava julkisin varoin. Rakentamisen suunnittelussa on asetettava ensisijaisiksi ihmisten tarpeet ja sellaiset asiat, jotka lisäävät ihmisten hyvinvointia joka päivä.

Meidän on pidettävä huoli, että turvallisuuden tunne yhteiskunnassa lisääntyy. On torjuttava väkivallan uhkaa sekä pidettävä kiinni nollatoleranssista perhe- ja parisuhdeväkivallalle.

–Turvakotijärjestelmälle on luotava kestävä asema ja turvakotiin on päästävä silloin, kun on tarve. Yhteiskunnan sisäisen turvallisuuden kannalta on tärkeintä torjua eriarvoisuuden kasvua ja estää siitä kasvavien ääri-ilmiöiden syntyminen.

Enemmän tietoa, blogia, kuvia ja kalenteria: www.nasima.fi

 

Risto Kolanen

Kirjoittaja tekee vaaliselosteita Helsingin sos.dem. vaalikentiltä. Aiemmin on esitelty Karita Toijonen (20.1.), Pentti Arajärvi (26.1.), Jukka Järvinen (2.2.), Jape Lovén (16.2.), Thomas Wallgren (20.2.), Matti Niemi (12.3.), Pilvi Torsti (17.3.), Päivi Lipponen (20.3.), Jaakko Meretniemi (23.3.), Mirka Vainikka (30.3.), Kaarin Taipale (2.4.), Sinikka Vepsä (8.4.), Johanna Laisaari (9.4.) ja Ville Jalovaara (10.4.). Ideoita ja pyyntöjä ehdokkaan viimeisen viikon tapahtumiin voi laittaa: risto.kolanen@pp.inet.fi