Länsimetron jatko maksaa ja viipyy

Ajankohtaista 12:33

Metro on suurkaupunkiin sopiva, ympäristöystävällinen nopea väline, jonka jatkolla länteen amerikkalainen yksityisautokaupunki, Espoo ja eurooppalainen joukkoliikennekaupunki saadaan paremmin yhteen. Mutta metron rakentamisen tarina on täynnä epäonnistumisia.

Miten sopivat joukkoliikenteen suuri kuva, toisaalla pieni, ihmisen kokoinen, kuva toisiinsa? Siinä metron mittakaava, tai sen ristiriita, Helsingissä. 

Metro on tärkeää seudullisesti, mutta jos bussiliikenne ei tulevaisuudessa toimi joustavasti sekä nk. syöttöliikenteen että suorien bussiyhteyksien osalta keskustaan, uuteen metroalueeseen Lauttasaareen jää alueita, joista ihmisten joukkoliikkuminen huonontuu joko suoraan ajassa mitattuna tai hankalien liikennevälineiden vaihdon takia.

Itä-Helsingissä kävi usein samoin, kun metro tuli, Juhani Turkkila ja moni muu kertoi HKL:n kesäkodissa.

Liikenteessä luovuutta ja uutta rahaa

”Kasvavan Helsingin seudun liikenne” –keskustelussa suunnittelujohtaja Tero Anttila edusti suunnittelu- ja tilaajaorganisaatiota, HSL:ää. Hän keskittyi liikenteen suureen kuvaan: varmoihin infrahankkeisiin, kehärata 2015, länsimetro Matinkylään, keskuspuiston jalankulkutunneli. Budjettipäätösten yhteydessä varmistuvat Raide-Jokeri, länsimetron jatke Kivenlahteen, kaupunkirata Espooseen ja koko Suomen kannalta tärkeä Pisara-rata.

On saavutettu valtion ja kuntien välillä sopimus siitä, että Helsingin seudun kuntien kaavoitustavoitetta nostetaan 25 prosenttia voimassa olevaan maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimukseen verrattuna. Vastavuoroisesti valtio tukee Pisararataa ja länsimetron jatketta Kivenlahteen saakka.

Helsingin seudun liikenteessä uusia ideoita syntyy, HSL:n hallituksen jäsen Tarja Kantola kiitti ”liikenteen suunnitteluorganisaatiota verrattuna esim. asuntopolitiikan uudistumiseen”.

Toisaalta HSL:n esitykset lippujen hintojen 4-5 prosentin korotuksista näinä nollatupojen ja irtisanomisten aikana herättivät närää.

Aikataulut paukkuvat

HKL:n johtokunnan ensimmäisen kauden jäsen Sinikka Vepsä sanoi, että hänen on sosiaali- ja terveystyöntekijänä vaikea niellä kaikkia niitä säästövaateita, joita kaupungin tämän ja ensi vuoden 2015 SoTe-budjettiin kohdistuu samaan aikaan kun automaattimetroprojekti kallistuu kallistumistaan.

HKL:n johtokunnan pitkäaikainen jäsen Ari Lehtinen muistutti, että aikataulu on myöhässä alkuperäisestä 61 kuukautta ja etenemissopimuksesta hyväksytystä sitovasta aikataulusta 30 kuukautta.

Metron valmiusaste oli toukokuulla 2014 57,6 % eikä se ole siitä juuri edennyt kesän aikana.

Taustatiedoksi sanotaan, että automaattimetro projekti ei ole juuri edennyt. Päinvastoin yhteistyö on vieläkin ”vaikeutunut” Siemensin kanssa, molemmat totesivat.

HSL:n suunnittelujohtaja, mutta aiemmin Helsingin Bussiliikenteen johdossa ollut Tero Anttila arvioi Helsingin kaupungin ja Siemensin yhteistyösuhteen ”riitaisaksi projektiksi” koko toteutusajalta. – Vaativat projektit ovat usein sitä.

Hinta kasvaa

Valmistuminen kahden vuoden kuluttua on epävarmaa, kun automatisointi ei tunnu onnistuvan vanhoihin juniin (M-100-sarja). Laituriovien osalla on ongelmia koko ajan. HKL:n entisen toimitusjohtajan mukaan viivästykset maksavat Helsingille ja Länsimetro OY:lle keskimäärin 1 miljoonaa viikossa.

– Alkuperäinen budjettiarviohan oli v. 2006 70 M€.  Kustannukset ovat lähes kaksinkertaistuneet, eikä Siemens ole onnistunut automatisoimaan vanhoja 100 sarjan metrojunia eikä toimivaa laituriovisysteemiä ole vielä löydetty, Vepsä totesi.

Keskustelussa HKL-majalla epäiltiin koko automatisointipäätöstä virheelliseksi. Itse muistutin, että demarit äänestivät kaupunginhallituksessa toukokuulla 2012 uudelleen neuvoteltua Siemens-sopimusta vastaan, kuten HKL-liikelaitoksen johtokunta oli suosittanut. osallistuin Arto Bryggaren varajäsenenä tuohon kokoukseen. Ps ja Rkp olivat samalla kannalla. Kok, vihr ja vas Siemens-sopimuksen puolella.

Suoria bussiyhteyksiä keskustaan tarvitaan

Seppo Väisänen painotti, että länsimetron tullessa ei liikenteen palvelutaso saisi heikentyä. Osa ihmisistä ei pääse katvealueilta metroon. Keskustaan vieviä suoria linjoja tarvitaan. – Saarelaiset saavat kärsiä Helsingin rahapulasta ja siihen että me jäämme huonommalle palvelulle kuin muut.

Vanhemman ihmisen omalla kohdalla liikkuminen Pohjoiskaarelta sekä keskustan että ostoskeskuksen suuntaan heikkenee, jos bussiyhteyksiä ei ole. – Ei tarvitse olla vaikeasti liikuntarajoitteinen, kun pääsy metroon, asiointi kaupungilla ja paluu metroasemalta kantamusten kanssa ilman levähtämistä suovia penkkejä on fyysisesti vaikeaa ja ajallisesti hidasta.

Nainen Puistokaarelta sanoi jäävänsä ”kahden aseman loukkuun”. Katajaharjun bussi 20 kulkee nyt kuusi kertaa tunnissa. metron tulon jälkeen rytmi hiljenee neljään kertaan. Koivusaaren metroasemalle on vaikea kulkea rinteen takia.

Raimo Sinivaara Vattuniemestä korosti suoria yhteyksiä rautatieasemalle. Kamppi saati Ruoholahti ei riitä!

Tarja Kantola kehotti vastauksena kritiikkiin saarelaisia pitämään asiassa ääntä ja lähettämään kirjelmiä suorien linjojen puolesta. HSL:n hallitus niistä sitten päättää jäsenkaupunkien ja –kuntien kantojen pohjalta.

Tilaisuuden järjestivät 15-vuoden kesätapahtumayhteistyöperinteellä Lauttasaaren ja Julkisen hallinnon demarit. Lauttasaari -seuralta ja paikallisilta puolueyhdistyksiltä toivottiin laajasti aktiivisempaa otetta saarelaisten kulkemisyhteyksien puolustamisessa.

Risto Kolanen

(Uutisseloste ilmestyi Lauttasaari –lehdessä 28.8.2014 eri nimellä ja lyhyempänä. Tässä alkuperäinen, laajempi seloste

Kuva: Kari Kotila

Kuvateksti: Alustaja Tero Anttila puhui myös käsillään. Puhetta johti Mirka Vainikka vieressä.