Ajankohtaista

SDPshared image on Instagram

Hallitus teki puoliväliriihessä huoltajakorotuksen perheellisille opiskelijoille, hyvä niin. Iso kuva on kuitenkin varsin toinen. Ensin hallitus leikkasi opiskelijoiden opintotuesta 86 euroa kuukaudessa ja sen jälkeen antoi puoliväliriihessä perheellisille opiskelijoille 75 euron huoltajakorotuksen. Lopputulos = perheellinen opiskelija saa 11 euroa vähemmän opintotukea kuin vuonna 2015. Näin tehdään oikeaoppinen silmänkääntötemppu. #opiskelija #huoltajakorotus #perhe #puoliväliriihi #silmänkääntötemppusosialidemokraatit

Sosialidemokraatit SDPshared photo on Facebook

Hallitus teki puoliväliriihessä huoltajakorotuksen perheellisille opiskelijoille, hyvä niin. Iso kuva on kuitenkin varsin toinen. Ensin hallitus leikkasi opiskelijoiden opintotuesta 86 euroa kuukaudessa ja sen jälkeen antoi puoliväliriihessä perheellisille opiskelijoille 75 euron huoltajakorotuksen. Lopputulos = perheellinen opiskelija saa 11 euroa vähemmän opintotukea kuin vuonna 2015. Näin tehdään oikeaoppinen silmänkääntötemppu.Sosialidemokraatit SDP

Timo Harakkashared tweet on Twitter

SOS jakaa lisää menoja ja ministerinsalkkuja ja tekee *seuraavalle* hallitukselle miljardileikkauksia. Tulkaa pois,Suomi ansaitsee parempaa.

Antti Rinneshared tweet on Twitter

Hallitus jää kauas työllisyystavoitteestaan. Illan uutinen: Kolme uutta ministeriä. Lopputulos on työllisyyden suhteen pettymys.

Ville Skinnarishared tweet on Twitter

Miljardi Soten tietojärjestelmiin on hyvä sijoitus, jos se käytetään uusin avoimiin järjestelmiin - ei upoteta rahoja vanhaan eli Apottiin.

Maria Guzeninashared image on Instagram

#suomi100 näyttely avattu Euroopan neuvoston yleiskokouksessa Strasbourgissa! Sataan vuoteen mahtuu paikoin vaikeaakin historiaa, mutta eteenpäin on menty. Tehdään seuraavista sadasta vieläkin hienompi menestystarina.maria_guzenina

Kaupungin ääniä

Blogi 10:04

SDP Helsinki toivottaa lukijat tervetulleeksi kaupungin ääniin! Kuuntele, huuda, kirjoita – kaikkia muotoja sallimme, toivomme ja rohkaisemme. Me haluamme, että kaupunki kuuluu ja kaupungista kuuluu! Me haluamme, että tässä maassa aletaan vihdoin tehdä vakavaa kaupunkipolitiikkaa!

Miksi?

Yksi aikamme megatrendeistä on jo pitkään ollut kaupungistuminen. Elämme kaupunkien aikaa, age of cities. Ihmiset muuttavat kaupunkeihin, reilusti yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa ja trendi jatkuu. Kaupungeissa syntyy kasvava osa koko maailman hyvinvoinnista. Kyse on sekä kulttuurisesta muutoksesta että taloudesta.

Kaupunkien ja kaupunkiseutujen rooli on korostunut, koska monet suuret kasvavat taloudet ovat kaupunkivetoisia, esimerkkinä tietysti Kiina. Edelleen kaupunkien dynaamisuus on korostunut, koska kansallisvaltiot eivät viime vuosina tai vuosikymmeninä ole näyttäytyneet erityisen vahvoina ratkaisijoina aikamme akuuttien kysymysten äärellä.

Esimerkkejä asioista, joissa kaupungeilla on kansallisvaltioita tehokkaampi kyky toimia:

  • Lisääntyvän monikulttuurisuuden ja maahanmuuton kanssa toimiminen. Moni tutkimus osoittaa, kuinka kaupunki-identiteetti kehittyy paljon nopeammin kuin kansallinen identiteetti. Se näkyy kaupunkien kyvyssä ja halussa toimia monien kulttuurien risteyksenä ja hyödyntää tällaisen risteyksen dynamiikka. Esimerkiksi Nasima Razmyar kokee käsittääkseni olevansa kansalliselta identiteetiltään sekä suomalainen että afgaani, mutta kaupunki-identiteetiltään 100% helsinkiläinen!
  • Ilmastonmuutos tullee historian valossa olemaan aikamme suurin kysymys, joka tietysti ratkotaan kaikilla päätöstasoilla ja globaalien tai EU-tasoisten linjauksien merkitystä ei voi liioitella. Mutta myös ilmastonmuutoksen osalta keinojen toimeenpano on kaupunkien hommaa ja kaupungit ovat keskenään jo kotvan aikaa vaihtaneet kokemuksia, vinkkejä ja tavoitteita. Kaupungeissa energiansäästö, liikennepäästöjen väheneminen tai ruokaan liittyvät ilmastovaikutukset voidaan tehokkaasti ja skaalautuvalla tavalla saada haltuun.
  • Kaupungit ovat talouskasvun moottoreita ja sitä myöten ihmisten hyvinvoinnin edellytyksien luojia. Kolmanneksen Suomea suuremmalla alueella tehdään puolet maailman talouden kokonaisuudesta. Tämä fakta on syytä muistaa aina kun joku pääministeri esittää hajauttamista kilpailuvaltiksi. Kilpailuvaltiksi kenelle? Ei ihmiskunnan tai suomalaisten hyvinvoinnille ainakaan. No, pääministerin hiljattainen maalaisliitto-julistus ei ole ensimmäinen kerta, kun maan hallituksen kaupunkipolitiikka on metsässä. Olemme kyllä kutsuneet sitä Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle!

Mitä tämä kaupunkien aika tarkoittaa Helsingin ja metropolialueen näkökulmasta? Millainen kaupunki Helsinki on maailmojen kaupunkien keskellä? Onko Helsingillä ja pääkaupunkiseudulla väliä?

On väliä. Helsinki on suurkaupunki. Metropolikaupunki on vielä suurempi kaupunki. Eikä tämä ole mitään maalailevaa suuruudenhulluutta, vaan fakta.

Heräsin tähän faktaan muutama vuosi sitten Yhdysvalloissa, kun eteeni kaupunki toisensa jälkeen soviteltiin punaista mattoa. Helsingin kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsenenä edustin kaupunkia, jolla on 40 000 työntekijää, miljardien vuosibudjetti, reilusti toiselle kymmenelle miljardille kipuava tase, johon kuuluu merkittäviä yhtiöomistuksia. Helsinki omistaa valtaosan tonttimaastaan ja näin kaupunkiin voidaan jatkuvasti rakentaa samaan aikaan asuntoja, työtiloja ja julkisen liikenteen reittejä.

Pohjoismainen toimivalta siis tarkoittaa, että Helsinki on suurkaupunki todella monilla mittareilla mitattuna, vaikka väkilukumme ei niin korkea olekaan. Siksi amerikkalaiset kollegat lähinnä huokailivat ihmeissään. Siinä kun he voivat lähinnä tehdä suosituksia, me päätämme asioista.

Olennaista onkin huomata, että kun huudan suomalaisen kaupunkipolitiikan perään keskeisin viestini on, että Helsinki ei kilpaile Kajaanin vaan Kööpenhaminan ja jopa monien maailman miljoonakaupunkien kanssa. Tämä pitäisi olla itsestäänselvyys esimerkiksi eduskunnan ja hallituksen päätöksenteossa ja keskusteluissa. Helsinki ja pääkaupunkiseutu on Suomessa oma juttunsa eikä mikään vastaan asettelun kohde. Asettumalla pääkaupunkiseudun kehitystä vastaan, Oy Suomi Ab ampuu aina omaan nilkkaansa.

*
Tervetuloa siis kaupungin ääniin. Tule mukaan pitämään meteliä kaupungista!

 

Pilvi Torsti

SDP Helsingin puheenjohtaja