Kalasatama on kylä kaupungissa

Mainiossa Lisää kaupunkia Helsinkiin -keskusteluryhmässä oli hiljattain ketju, jonka aiheena oli oma kaupunginosa ja se mistä siinä pitää. Vastaaminen tuntui vaikealta, koska mieleen tulvi niin monenlaisia, positiivisia huomioita. On paljon hyvää, mutta mikä juuri Kalasatamassa tuntuu erityiseltä?

 

Meri, tietysti meri. En ole aiemmin asunut meren äärellä. Nyt ymmärrän miksi monet hakeutuvat rannalle, vaikka talvella katukuilussa kylmä puhuri saakin vetämään kaulahuivia tiukemmille. Mutta suurimman osan vuotta, kuten vaikkapa nyt kesän kynnyksellä, meri on mahtava juttu. Kalasataman suuralue on suunniteltu niin, että vesi on koko ajan lähellä. Tämä on hyvä asia, ja tarjoaa iloa kaikille tuleville asukkaille.

 

Luonto. Kalasatamasta ei välttämättä ensimmäisenä tule luonnonläheisyys mieleen, mutta kyllä se lähellä on. Kesäkuun alussa avattava Isoisänsilta tuo Mustikkamaan ja Korkeasaaren kivenheiton päähän. Kivitalojen keskeltä pääsee upeille rannoille ja metsiin minuuteissa. Tätä kaupunki on parhaimmillaan, tiiviin asumisen ja saavutettavan vihreän kädenpuristus.

 

Yhteisö. Kaupunginosan luonteeseen vaikuttavat tietysti monet asiat, mutta tärkein niistä on vuorovaikutus ihmisten välillä. Ja sitä Kalasatamassa on. Tilaisuuksiin ja tapahtumiin osallistutaan innokkaasti. Kaksi päiväkotia toimivat siltana lapsiperheellisten välillä, ja syksyllä avattava koulu on sekä alueen lähikoulu, että entisen Brahenpuiston erityiskoulun oppilaiden uusi osoite. Sitä kautta pedagogisesti innovatiivinen ja arkkitehtuurisesti oivaltava Kalasataman koulu palvelee laajemmin helsinkiläisiä ja rakentaa yhteisöllisyyttä kaupunginosien välille. Tässä on vain voitettavaa.

 

Kaupunkipolitiikka on Helsingin demareille keskeinen kysymys. Se, millaista ympäristöä asua, tehdä töitä ja yrittää rakennamme, kaikuu vuosikymmenten päähän tulevaisuuteen. Meidän on jätettävä sosialidemokraattinen kädenjälki, esimerkiksi huolehtimalla ilman poikkeuksia siitä, että kaikenlaisia asumismuotoja rakennetaan riittävästi. Ja että kaikilla alueilla niin lännessä, keskellä kuin idässäkin on tarjolla laadukkaat palvelut ja miellyttävää kaupunkiympäristöä, jossa on myös luontoarvot huomioitu.

 

Tärkein ohje kasvavan ja asuntopulasta kärsivän Helsingin päättäjille on kuitenkin se, että rakentaa pitää, ja paljon. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhoja alueita tullaan tiivistämään merkittävästi – ja että uusien alueiden suunnittelu on riittävän tiivistä. Kalasataman esimerkki osoittaa, ettei tiiviys välttämättä ole kylämäisyydelle vastakkaista. Kun asuinalueestaan pitävät ja siihen sitoutuneet ihmiset tulevat yhteen, hyviä asioita rakentuu: yhteisö. Kuten Kalasatamassa on tapahtunut.

 

Juhana Harju, isä Kalasatamasta