Johanna Laisaari on tosissaan pienten puolella

Ajankohtaista 12:40

Myymälä Iivanassa Uudenmaankadulla oli keskiviikkona 8.4. lastenkutsut. Esillä oli vaatteita lapsille. Johanna Laisaari ei ollut lastenvaatteessa, vaan lapsuuden- ja kouluystävänsä Paola Suhosen tuoreessa ”Ruisrockmekossa”. Hän on tyytyväinen omaleimaisen kampanjan toteutumisesta, politiikassa uusien ihmisten ja ystävien sitoutumiseen.

Herttoniemeläinen varatuomari Johanna Laisaari tuli marraskuulla pika-ajassa eduskuntavaaliehdokkaaksi listan viimeiselle paikalle. Kymmenen päivää vaalivastaavan facebook-yhteydenotosta piirihallituksen työvaliokunta oli haastatellut hänet ja pari tukijaa sekä piirihallitus asettanut ehdolle.

– Johanna Laisaari tuo vahvan lisän ehdokasjoukkoon kaakkoisesta Helsingistä. Hänellä on kokemus koulujen puolustamisesta, lastensuojelusta ja lapsiperheiden hyvinvoinnin turvaamisesta. Laisaari vakuutti erittäin valmiilla vaalisuunnitelmalla ja -organisaatiolla. Sitoutumattomana listalle tuleva Laisaari kykenee vahvasti vetoamaan liikkuviin äänestäjiin, arvioin tuolloin julkisesti.

Mellunkyl, Itäkeskus ja Herttoniemi

– Minulle oli jo lapsena selvää, että isona minusta tulee juristi. Isä, isoisä ja isoäitikin olivat, joten minustakin semmoinen tulisi. Teini-iässä ammattihaaveet vain vahvistuivat. Lukiossa olin jonkin sortin aktiivi, kuuluin oppilaskuntaan ja halusin vaikuttaa asioihin. Ajattelin, että laintuntemus antaisi oivat eväät hyvien asioiden ajamiseen.

Laisaari vietti lapsuuden ja nuoruuden Itä-Helsingissä. Perheeseen kuului äidin ja isän lisäksi kovasti toivomani pikkusisko. Mellunmäkeläisessä pihapiirissä riitti 1970-luvun lopulla vipinää.

– Monet tuolloin hiekkalaatikon laidalla solmitut ystävyyssuhteet ovat kantaneet näihin päiviin asti. Kolmannella luokalla maailmanpiirini laajeni, kun siirryin lähikoulusta Itäkeskuksen kielikouluun. Noina kouluvuosina minulle syntyi tiivis ystäväverkko. Lastenkutsujen emäntä Paola Suhonenkin on koulussa 8-vuotiaasta asti tuttu. Miehenikin on löytö Itiksestä. Lapsuuden ja nuoruuden harrastuksista rakkain oli tanssi. Harrastin aktiivisesti modernia tanssia aina ensimmäisen lapsemme syntymään asti.

Lasten näkökulma politiikkaan

Lapsioikeuden ja lastensuojelun parissa jo pitkään työskennellyt 40-vuotias juristi haluaa vaalikampanjallaan osaltaan nostaa poliittiseen keskusteluun lasten, nuorten ja perheiden tarpeita sekä ongelmia. Hänen mielestään lasten ja nuorten etua ei nykyisin ole riittävästi huomioitu päätöksenteossa.

Laisaaren asialistalla on muun muassa päiväkotien ryhmäkokojen ja koulujen luokkakokojen enimmäismäärän kirjaaminen lainsäädäntöön. Lisävaroja hän kohdentaisi perhepalveluihin, ennaltaehkäisevään sosiaalityöhön ja lastensuojeluun. Hän rajaisi myös lastensuojelun työntekijöiden asiakasmäärää. Lakiin maksimimääräksi pitäisi kirjata 30-40 asiakasta työntekijää kohden.

Päätavoitteeni on nostaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden etu mukaan kaikkeen poliittiseen päätöksentekoon, joka millään tavalla sivuaa lapsia tai nuoria. Pienimpien huomioimisesta pitää tehdä politiikassa itsestäänselvyys.

Tavoitteita vaalikaudelle

– Palauttaa lapsilisän indeksisidonnaisuus. Lapsilisä ei saa syödä toimeentulotukea. Tämä olisi yksi keino nostaa lapsiperheitä köyhyysrajan yläpuolelle. Nyt yli 100 000 lasta elää köyhyydessä.

– Säilyttää subjektiivinen päivähoito-oikeus. Kotihoidon tuen jaossa on syytä jättää päätösvalta vanhemmille, sillä perheiden elämäntilanteet vaihtelevat paljon. Kannatan lämpimästi isien osallisuutta lastenhoitoon, mutta uskon enemmän porkkanaan kuin keppiin. Työelämän käytäntöjä ja asenteita muokkaamalla isien mahdollisuus osallistua lastenhoitoon kasvaa.

– Helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Lapsen hoitamista varten tarkoitettu tilapäinen hoitovapaa pitää ulottaa 13-vuotiaisiin. Nyt ikäraja on 10 vuotta.

– Tähdentää yhä enemmän ennaltaehkäisevää sosiaalityötä ja lapsiperheiden matalan kynnyksen palveluja, kuten kotipalvelua. Näin moni lapsi saa hyvän aikuisuuden ja yhteiskunnan varoja säästyy.

– Kirjata lakiin Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian ehdottamat maksimiasiakasmäärät lastensuojelun työntekijöille. Yhden sosiaalityöntekijän pitäisi vastata korkeintaan 30 asiakasperheestä. Nyt yksi työntekijä voi joutua hoitamaan yli sadan perheen asioita.

– Kirjata alakoulujen luokkakoot ja päiväkotien ryhmäkoot lainsäädäntöön. Ylisuurissa luokissa opetuksen laatu kärsii. Liian suuret päiväkotiryhmät rasittavat yhtä lailla lapsia ja työntekijöitä.

– Kouluttaa viranomaisia ja päätöksentekijöitä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta. Nyt sopimus tunnetaan huonosti, mikä näkyy päätöksenteossa.

– Poistaa lapsen kuulemisen ikärajat lainsäädännöstä. Lapsia pitää aina kuulla heitä koskevissa asioissa heidän ikänsä ja kehitystasonsa mukaan. Viranomaisia pitää kouluttaa lapsilähtöiseen kuulemiseen.

Koulutaistelija Herttoniemestä

Laisaari asuu Herttoniemessä. Hän on naimisissa. Perheeseen kuuluu kolme lasta ja koira. Vapaa-ajallaan perheenäiti viihtyy koripallokentän laidalla.

Herttoniemen ala-asteen vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja kävi monelle helsinkiläiselle tutuksi kevään 2014 koulutaistelussa, jossa koululaisten vanhemmat ja Helsingin kaupunki ottelivat koulujen lakkauttamisista ja yhdistämisistä. Seurakuntavaaleissa varatuomari oli äänikuningatar.

– On edesvastuutonta hakea säästöjä alueemme kouluista muutaman vuoden takia, kun hetken päästä nykyisten koulujen tilat eivät edes riitä alueen oppilaille. Alueemme koulujen yhdistämispäätös on kumottava ja tilasäästöt haettava johtokuntien ja vanhempainyhdistysten ehdotusten mukaisesti niiden muutamien vuosien ajalta, jolloin toisessa koulussa on tyhjää tilaa.

(…) Muutama keskikokoinen koulu meidänkin alueellamme on parempi ratkaisu kuin yksi jättikoulu. Päättäjien olisi hyvä tiedostaa, että seinistä säästäminen johtanee joissain tapauksissa opetuksen laadun heikkenemiseen, hän kirjoitti (HS 7.5.2014) Herttoniemen ala-asteen koulun koti ja koulu -yhdistyksen puheenjohtajana.

Enemmän tietoa, blogia ja kalenteria: www.johannalaisaari.fi

 

Risto Kolanen

Kirjoittaja tekee vaaliselosteita Helsingin sos.dem. vaalikentiltä. Aiemmin on esitelty Karita Toijonen (20.1.), Pentti Arajärvi (26.1.), Jukka Järvinen (2.2.), Jape Lovén (16.2.), Thomas Wallgren (20.2.), Matti Niemi (12.3.), Pilvi Torsti (17.3.), Päivi Lipponen (20.3.), Jaakko Meretniemi (23.3.), Mirka Vainikka (30.3.), Kaarin Taipale (2.4.) ja Sinikka Vepsä (8.4.). Ideoita ja pyyntöjä ehdokkaan omiin tai pari- ja paneelitapahtumiin voi laittaa: risto.kolanen@pp.inet.fi