Jaakko Meretniemi siivoaa sukat kansankodin lattialta

Ajankohtaista 13:29

Esittelyssä on yksi listan omaperäisimmistä ajattelijoista ja keskustelijoista.

Historian ja yhteiskuntaopin lehtori, OAJ-lainen ammattiyhdistysaktiivi Jaakko Meretniemi liittyi Sdp:n jäseneksi eduskuntavaalin 2011 jytkyä seuraavalla viikolla. Uusi vuoden 2011 demari, ”anti-jytkymies” Jaakko Meretniemi halusi vaikuttaa asioihin ja toimia uuden muutoksen puolesta.

Valkokaulustyöväkeä ja lapsiperheitä

Syyskuulla 2014 Jaakko oli kuultavana vaalisuunnitelmistaan johtamassani piirihallituksen työvaliokunnan kokouksessa. Hän oli miettinyt kampanjan ja kohderyhmän hyvin. Hän pystyy puhuttelemaan toimihenkilöammateissa toimivaa valkokaulusväkeä ja lapsiperheitä. Määritelmä kuului ulkomuistista jotenkin siten, että ehdokas tavoittelee äänestäjiä, jotka liian helposti muodon vuoksi äänestävät kokoomusta tai muita porvaripuolueita.

Meretniemi haluaa siivota sukat kansankodin lattialta. Mitä se tarkoittaa?

Uusliberalismi tuli tiensä päähän syksyn 2008 finanssikriisissä. – Talousjärjestelmä, joka mahdollisti pankkien voittojen jaon omistajille ja toisaalta riskien ja tappioiden sosialisoimisen, kaipaa lisää valvontaa. Toisaalta eurooppalaisen sosiaalivaltion ekspansio päättyi Euroopan velkakriisiin. Jatkossa jokaisen ongelman ratkaisuksi ei voida esittää julkista lisärahoitusta tai yhteiskunnan väliintuloa. On todellakin aika miettiä asioita uusiksi, hän kirjoittaa verkkoblogissa.

Kolmannen tien uudistaja

Perinteisen oikeiston ja vasemmiston välissä kulkee ”kolmas tie”, joka sovittaa yhteen ja ratkoo niin perinteisen sosialidemokratian kuin uusliberalisminkin ongelmia.

– Brittisosiologi Anthony Giddensin luoma kolmannen tien politiikka vaatii globaaliin talouteen voimakkaampaa ohjailua kuin uusliberalismi, mutta korostaa yksilönvapautta ja vastuuta yhteisvastuun rinnalla enemmän kuin perinteinen sosialidemokratia. Sen tunnetuimpia edustajia ovat olleet Bill Clinton ja Tony Blair. Edistysmielinen, keskustavasemmistolainen kolmannen tien politiikka kompastui Yhdysvalloissa Clintonin seksiskandaaliin ja Britanniassa Irakin sotaan.

– Talouskriisien jälkeisessä maailmassa sen esittämät ajatukset ovat kuitenkin ajankohtaisempia kuin koskaan. Niiden esittäminen on rooli, jonka minä olen näissä vaaleissa ottanut, Meretniemi tunnustaa hyvin ideologisesti lähtökohtansa.

Meretniemi lienee ehdokaslistalta ainoa, joka julkisesti kannattaa Suomen NATO-jäsenyyttä.

Kaksi lasta, kolme ikälisää

Kolmannen tien ehdokasnäkökulma yllätti keskiviikkona 18.3. TUS:n järjestämässä Bar Sociksessa, pidetyssä ehdokaspaneelissa ministeri Laura Rädyn, että hän kysyi uteliaasti vierustoverilta: – Milloin olet oikein liittynyt Sdp:n jäseneksi.

Seurasin keskustelua vajaan tunnin, se jatkui vielä toisen. Meretniemi korosti Sanna Kiiskille antamissaan vastauksissa, että kuuluu sukupolveen, joka on tottunut muuttamaan työn perässä. Hän kuvaa itsensä keskiluokan tavikseksi. Tunnus on ”keskeltä luokkaa”, jonka voi siis ymmärtää kahdella tavalla. – Minulla on kaksi lasta ja kolme ikälisää.

Pisaran jarrutuksessa kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen on enemmän huolissaan siitä, miten se vaikuttaa hidastavasti tonttimaan kaavoitukseen ja asuntotuotantoon. Metropolihallinnon ja kuntaliitosten väliltä ehdokas valitsee ehdottomasti kuntaliitokset. Helsingin hän näkee erityisenä paikkana, jota varten on myös rakennettava erityiset sote- ja muut hallintojärjestelyt. Muun Suomen mallit eivät käy tänne.

Keskustelussa Meretniemi ponnistaa innostuneesti ylös opettamaan luokkaa, kun on kyse henkisestä identiteetistä. 1800-luvulta alkaen suomalasiuuden esikuva oli länsisuomalaisuus, pohjalaisuus. – Suomalaisuuden hyveet ovat pohjalaisuuden hyveitä. Helsingillä on siinä huono mielikuva.

Pisa tuuditti väärään tyytyväisyyteen

Suomen Pisa-menestys on luokan keskeltä katsovan miehen mielestä perustunut siihen, että Suomessa oppilaiden heikoin neljännes onnistutaan nostamaan osaamisessa lähelle kansainvälistä keskitasoa. Oppilaiden paras neljännes ei puolestaan osaamisellaan ole erityisen korkeaa tasoa.

– Suomalainen peruskoulu on rakennettu talvisodan hengelle – ketään ei jätetä. Suomalaisessa peruskoulussa huomioidaan erityisesti heikoimmat. On sanottu, että lahjakkaita ei tarvitse huomioida – he kun pärjäävät joka tapauksessa. Ainakin Gaussin käyrällä. Mutta myös lahjakkaat voivat turhautua ja syrjäytyä.

Meretniemi kysyy, mistä meidän huippuosaajamme tulevat ja mikä on ensimmäisen ja toisen asteen koulutuksen rooli näiden kasvattamisessa? Tulisiko lahjakkaita huomioida nykyistä enemmän ja olisiko tämä automaattisesti muilta pois?

– Perusopetuksen virallisen ideologian mukaan opettaja eriyttää opetusta jokaiselle oppilaalle sopivaksi. Mahdollisuudet toteuttaa tätä menestyksekkäästi luokkahuoneessa ovat kuitenkin rajalliset. Kaikki kannattavat koulutuksen tasa-arvoa, mutta mitä tasa-arvo koulutuksen suhteen tarkoittaa. Tarkoittaako se samaa kaikille, vai sitä, että kukin saa tarpeensa mukaan?

– Järjestelmämme perustuu siihen, että oppilas saa tukea siinä, missä heikoimmin menestyy. Kuitenkin ihminen työllistyy vahvuuksiensa kautta ja erikoistumalla. Entä jos keskittyisimme jo varhaisessa vaiheessa vahvuuksiin sen sijasta, että alleviivaamme heikkouksia?

Vuosikymmenen kestänyt Pisa-hehkutus on tehnyt suomalaiselle koulunkäyntikulttuurille hallaa. – Koululaitostamme ja opettajia on kehuttu niin paljon, että kodeissa on yleistynyt käsitys, että koulunkäynti hoituu aivan itsestään.

– Harrastuksiin panostetaan jo useassa perheessä enemmän kuin koulutukseen: Lapsia kuskataan monta kertaa viikossa jääkiekkoharjoituksiin rannelaukausta harjoittelemaan, mutta läksyjen katsominen yhdessä jätetään vähemmälle. Valtaosa työllistyy kuitenkin koulutuksen kautta. SM-liigaan kun päätyy harrastajista vain prosentti, Amerikkaan vielä harvempi, Meretniemi linjaa kouluvisionsa.

Yksi tavallinen jörn donner

Meretniemi kirjoittaa Uusi Suomi -verkkolehdessä ahkerasti blogeja. Uusi Suomi otsikoi näyttävästi, että osa ehdokkaista on eksynyt vääriin puolueisiin.

– Minunkin nimeni oli mainittu. Sdp:n sijasta parempi viiteryhmä olisi kuulemma Rkp. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaikka olenkin Dragsvikin käynyt kustjägare ja työskentelen kaksikielisessä Kirkkonummen kunnassa.

– Nykyisistä kansanedustajista Jörn Donner on edustanut niin Rkp:ta kuin Sdp:täkin. Hän kuitenkin on jättämässä politiikan. Silti, yksi Donner tarvitaan aina, Meretniemi ei peittele vaatimattomuuttaan, kuten ei esikuvakaan!

Enemmän ehdokkaan ajatuksista katso: www.jaakkomeretniemi.fi

Risto Kolanen

Kirjoittaja tekee lyhyitä vaaliselosteita Helsingin sos.dem. vaalikentiltä. Aiemmin on esitelty Karita Toijonen (20.1.), Pentti Arajärvi (26.1.), Jukka Järvinen (2.2.), Jape Lovén (16.2.), Thomas Wallgren (20.2.), Matti Niemi (12.3.), Pilvi Torsti (17.3.) ja Päivi Lipponen (20.3.), joten tahti tiivistyy nyt. Ideoita ja pyyntöjä ehdokkaan omiin tai pari- ja paneelitapahtumiin voi laittaa: risto.kolanen@pp.inet.fi