Helsinki päättää budjetista

Ajankohtaista 14:47

Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee vuoden 2014 talousarviota kokouksessaan tänään keskiviikkona. Sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuoron piti ryhmän puheenjohtaja Osku Pajamäki. Hän korosti puheenvuorossaan hyvinvointierojen kaventamista ja palveluiden turvaamista kasvavalle väestölle. Tässä Pajamäen puhe kokonaisuudessaan:

Talousarvio 2014 Osku Pajamäki

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

I

Vuoden 2014 talousarvio on ensimmäinen uuden valtuustostrategian määrittämä, eli vuosi nolla. Budjetti laaditaan nyt siten, että edellisen vuoden toimintamenoarvion päälle lasketaan väkimäärän lisääntyminen Helsingissä, sekä kustannustason nousu. Ja tästä vähennetään yhdessä sovittu tiukka, mutta tarpeellinen yhden prosenttiyksikön tuottavuustavoite.

Kun lisäksi syksyn budjettineuvotteluissa sovittiin kirjauksista, joilla voidaan ehkäistä toimeentulotukimenojen alibudjetointi ja varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten lukumäärän arviovirheiden vaikutukset, ollaan luotu varsin hyvä pohja Helsingin tasapainoiselle kehittämiselle.

Tulopuolta, verotulojen kehitystä ja liikelaitosten tuloutusmahdollisuuksia pitää seurata tarkasti, mutta focus on pidettävä siinä, kuinka ikääntyvä Helsinki ottaa vastaan ilahduttavan muuttovoittonsa. Yksin tänä vuonna kaupunkiin muuttaa 10.000 uutta asukasta ja kaupungin on tehtävä oma osuutensa, jotta he saavat asunnon, töitä, koulutusta sekä sosiaali- ja terveyspalveluita.

Muuttoliikkeen pidemmän ajan tulotasovaikutusten kannalta merkittävä tekijä on työllisyyden ja tulotason voimakas riippuvuus iästä.

Tulotaso on alhainen nuorilla aikuisilla, mutta nousee nopeasti 25 ikävuoden jälkeen.

Helsinkiin muuttavan 20-vuotiaan tulotaso nousee keskimäärin 2,5-kertaiseksi muuttoa seuraavan 10 vuoden aikana.

Suuri osa Helsingin muuttavista on nuoria aikuisia 18-24 -vuotiaita lähialueen kunnista, muualta maasta ja ulkomailta.

Kun valtion painopiste aiemmin oli maakuntien koulutuksen varmistamisessa, nyt tehtiin tärkeä linjauksen muutos ja siirrettiin painopistettä pääkaupunkiseudulle, jossa nuorten määrä kasvaa voimakkaasti.

Ja juuri nyt on se hetki, jolloin Helsingin on tarjottava parastaan taloussuhdanteesta riippumatta.

Helsingin budjetin ansiota on, että nuorisotakuun toteuttamisen edellyttämät ammatillisen koulutuksen 770 ensi vuodelle kohdentuvaa lisäpaikkaa voidaan ottaa käyttöön.

Tänä vuonna yhteishaussa ilman paikkaa jäi noin 700 nuorta. Siksi nyt tehty päätös terävöittää nuorisotakuuta, oli SDP:lle tärkeä.

Meillä on varaa ottaa uudet helsinkiläiset hyvin vastaan. Tai paremminkin meillä ei ole varaa epäonnistua tässä.

II

Erityisen tärkeänä sosialidemokraattinen ryhmä näkee valtuustostrategian merkittävimmän tavoitteen, terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen sisällyttämisen jokaisen budjettitarkastelun yhteyteen.

Kaikkien hallintokuntien tulee tästä lähin arvioida kuinka budjetti vaikuttaa helsinkiläisten terveys- ja hyvinvointieroihin. Tämän tarkastelun tulos määrittää sosialidemokraattien linjan kun noin vuoden päästä arvioidaan valtuustostrategian onnistumista.

Tässä budjetissa pitkäaikaistyöttömien määrän vähentämiselle asetettiin kova tavoite tietoisesti. Tavoite haastaa asiasta vastaavat virkamiehet miettimään lisätoimia ja se saa ryhmämme kaiken tuen.

Ja pitää hieman tarkentaa, mistä on kyse kun puhutaan hyvinvointierojen kaventamisesta. Nykyisessä globaalissa kilpailussa voittajia on aika vähän. Häviäjiä alkaa olla yhä enemmän ja suuri enemmistö koettaa joten kuten selviytyä. Ja pään pinnan päällä pitämisessä on tekemistä vähän joka puolella.

Tässä tilanteessa juuri Helsingin kaupungin tehtävä on toimia asukkaittensa puolesta siten, että he voivat keskittyä olennaiseen, tekemään töitä, yrittämään, opiskeleman ja niin edelleen.

Eriytymiskehityksen jarruttamisessa on siis kysymys varsin yksinkertaisesta asiasta. Rahasta ja halusta.

Kaikkien palveluiden osalta on turvattava riittävät resurssit, ei pelkästään ydinpalveluiden.  Korostan vielä sitä, että kaupunkiin muuttava uusi asukas käyttää mitä todennäköisimmin ainakin yhtä paljon kaupungin palveluja kuin täällä jo pitkään asunut. Alkuvaiheessa luultavimmin jopa enemmän.

Helsingin taloustilanne antaa tähän mahdollisuuden. Helsingin kaupunkikonserni tekee nykyisessäkin taloussuhdanteessa joka vuosi voittoa. Ja kaupunki ei ota senttiäkään velkaa muuhun kuin investointeihin. Helsingin vauraus kasvaa nopeammin kuin Helsingin velka. Helsingin taloustilanne ei siis ole verrattavissa valtion vastaavaan.

Sen lisäksi, että etsimme alati keinoja tehdä asioita tuottavammin, meidän tulee myös keskittyä siihen, kuinka teemme paremmin ja mitä uusia palveluita Helsingissä tarvitaan tulevaisuudessa . Ei tämä ole mikään historian loppu.

Budjetissa oleva Nuorisoasiainkeskuksen, Kulken ja Liikuntaviraston uusi hanke jonka tavoitteena on saada harrastusten piiriin erityisesti niitä nuoria, jotka eivät kuulu seuroihin tai järjestöihin, on tästä hyvä esimerkki. Tai uudet demokratiapilotit ja 2010-luvun asukasaktivismi, joka kumpuaa siitä, että asukkaat haluavat kehittää omaa kaupunginosaansa ja pihapiiriänsä, eivätkä muuttaa Nurmijärvelle yhden lisähuoneen ja autotallin takia.

Hyvinvointierojen kaventaminen konkretisoituu usein juuri budjetin pienissä luvuissa. Siinä kuinka rahoitetaan työväenopistoa, monenko aluetyöntekijän palkkaan on rahaa, vai onko yhdenkään. Missä tiloissa maahanmuuttajanaiset opettelevat suomenkieltä ja niin edelleen.

Yksinkertaista ja kaunista.

III

Syksyn budjettineuvotteluiden yhteydessä neuvoteltiin myös investoinneista. Tiukan investointiraamin puitteissa kaupunki kuitenkin kykenee pitämään kiinni elintärkeistä aluerakentamisprojekteista ja pystyy vielä panostamaan merellisen Helsingin kehittämiseen uudella siltaratkaisulla ja muilla joukkoliikenne- ja pyöräilypanostuksilla.

Ongelmaksi jää kuitenkin yhä kasvava korjausvelka, joka on sosiaalisesti, ekologisesti ja ylisukupolvisesti iso virhe. Opetuspuolen peruskorjaukset nostettiin budjettikirjauksella neuvoteltavaksi kevään raamineuvotteluihin mennessä ja niihin voidaan aivan hyvin sijoittaa tältä vuodelta käyttämättä jääneitä investointirahoja (50M€).

Muiden kiinteistöjen ja infran osalta työ on vielä kesken. En enää kertaakaan halua kuulla järjetöntä puhetta siitä, että tämä tai tuo rakennus pitää myydä siksi, että sen peruskorjauksen aika on nyt tai on jo ollut.  Tulee mieleen tarina rikkaasta, joka vaihtoi autonsa aina kun tuhkakuppi täyttyi.

Kaiken kaikkiaan vuodesta 2014 tulee aika hyvä. Kaupunki ei syvennä suhdannekuoppaa, vaan edelleen investoi,  keskustakirjaston suunnittelu aloitetaan, tuottavuutta parannetaan suunnitellusti, palveluita ei leikata tyhmästi ja kaupungin henkilöstö saa edelleen tehdä työtänsä ilman irtisanomisuhkaa.

Ihan ok.