Helsinki kasvaa ja kehittyy

Ajankohtaista 10:54

Helsingin kaupunginhallitusryhmät ovat sopineet seuraavan 10 vuoden investointisuunnitelmasta. Neuvotteluissa sovittiin, mitä 435 miljoonan investointikaton alle vuosittain mahdutetaan ja arvioitiin samalla kymmenen vuoden kokonaisuutta. Helsingin Sosialidemokraattien neuvottelutavoitteena oli kaupungin eheä kehittäminen. Kasvavassa kaupungissa julkisen liikenteen on toimittava, homekoulut ja -sairaalat on korjattava. Opetuspuolen investoinneissa varmistettava, että saadaan lisäpaikkoja ammatilliseen opetukseen, jotta nuorisotakuu voi toteutua.

Kaupungin kehityksen kannalta olennaista on keskustasta itään aukeava merellinen Helsinki. Uudet alueet Kalasatama, Kruunuvuorenranta joukkoliikennesiltoineen sekä lähiöiden jatkuva täydennysrakentaminen tuovat uusia helposti metrolla ja muulla julkisella liikenteellä saavutettavia alueita kaupunkilaisten käyttöön.  Joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn ja kävelyyn satsataan, kuten kestävästi kasvavassa kaupungissa kuuluukin.

Neuvottelut osoittivat, että keväällä sovittu investointikatto on tiukka. Sosialidemokraatit ovat kuitenkin toistaiseksi siihen sitoutuneet, joten kaupungilta edellytetään erittäin tarkkaa harkintaa ja suunnittelua. Valitettavan monien hankkeiden osalta investointikatto voi johtaa myös korjausten ja investointien viivästymiseen – siksi jatkovalmistelussa on pyydetty esimerkiksi opetustoimelta tarkennettuja esityksiä.

Lisätietoja:
Osku Pajamäki, puh. 050 555 5245
Pilvi Torsti, puh. 040 719 1206
sd-ryhmän neuvottelijat

Alla ryhmien yhteinen tiedote.

TIEDOTE 12.9.2013

Helsingin kaupunginhallitusryhmät sopuun investointilinjauksista

Helsingin kaupunginhallituksessa edustettuna olevat puolueet ovat päässeet sopuun vuoden 2014 investointibudjetin jatkovalmistelusta sekä kymmenen vuoden investointisuunnitelman. Neuvottelujen lähtökohtana oli 19.8. kaupunginhallitukselle esitelty luonnos kymmenen vuoden investointisuunnitelmaksi.

Investointisuunnitelma hyväksytään lopullisesti nyt päätettyjen suuntaviivojen pohjata vuoden 2014 talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Neuvotteluja yhteensä 4,35 miljardin euron suunnitelmasta on käyty kaupunginhallituksessa edustettuna olevien ryhmien välillä useampi viikko ja neuvottelut saatiin päätökseen keskiviikkoiltana.

Neuvotteluiden lähtökohtana on valtuustokauden strategiassa sovittu 435 miljoonan euron vuosittainen investointikatto. Kaikki ryhmät sitoutuvat vuosittaiseen investointikattoon kaupungin velkaantumisen taittamiseksi. Investointitason lasku edellisiin vuosiin on huomattava ja priorisointeja painopisteiden välillä on jouduttu hakemaan.

Uusi tapa ohjata kaupungin investointeja

Valmistelutapa on uusi niin päättäjille kuin valmisteleville virkamiehillekin, joten myös ryhmien väliset neuvottelut ovat sisältäneet lukuisia kuulemisia ja tarkkaa harkintaa. Neuvotteluryhmät painottavat, ettei asioita ensi kertaa tehtäessä voida aina omata kaikkea osaamista ja tietoa, joten investointiohjelman valmistelu ja siitä päättäminen osana budjettitalouden vuosikelloa tulee varmasti kehittymään.
Kymmenen vuoden raamin käyttöönotosta sekä vuosittaisesta investointikatosta päätettiin viime keväänä hyväksytyssä koko valtuustokautta koskevassa strategiassa. Uudella toimintamallilla pyritään parempaan pitkän aikajänteen suunnitelmallisuuteen ja kustannustehokkuuteen pienenevien resurssien aikana.

Vauhtia rakentamiseen

Yhtenä painopisteenä neuvotteluissa oli uusien asuinalueiden rakentaminen, jotta kasvavaan asuntotarpeeseen Helsingissä pystytään vastaamaan. Helsingin asukasmäärä kasvaa vauhdilla ja jo nyt asuntojen hinnat ovat niukan tarjonnan vuoksi nousseet huomattavasti. Uusia asuinalueita pyritään kaavoittamaan ja ottamaan käyttöön nopealla aikataululla. Tämä tarkoittaa investoinneissa panostuksia muun muassa Kalasataman, Kruunuvuoren ja Hakaniemen kehittämiseen. Uusien alueiden esirakentamiseen tullaan käyttämään ohjelmassa noin 50 miljoonaa euroa vuonna 2014.

Kruunusiltojen investointia päätettiin aikaistaa suhteessa pohjaesitykseen. Tavoitteena on, että Kruunuvuoren siltaratkaisun toteuttaminen aloitetaan vuonna 2017, mutta ehdoton takaraja rakentamisen aloittamiselle asetettiin vuoteen 2019. Ennen lopullisen siltaratkaisun valintaa toteutetaan erilaisten vaihtoehtojen kustannus-hyötysuhteen arviointi. Siltainvestoinnin aikaistamisella Kruunuvuoren kehittämiseen päästään nopeasti kiinni ja alueelle saadaan helposti hyödynnettävä julkisenliikenteen yhteys ja kevyenliikenteenväylät. Vastaavasti Sörnäisten liikennetunnelin toteutusta lykätään alkamaan vuonna 2021.

Perus- ja homekorjaukset vahva painopiste

Merkittävä osa budjetista käytetään korjausinvestointeihin. Kaikkien ryhmien yhteisenä tavoitteena on homekoulujen korjaaminen sekä kaupungin tilojen saattaminen toiminnallisesti järkevään kuntoon. Vuotavat katot ja akuutit korjaustarpeet on hoidettava nopeasti. Kaupungin omien kiinteistöjen korjaaminen on oltava johdonmukaista ja laajemmat korjausinvestoinnit on tehtävä vasta, kun tiedetään kiinteistöjen tulevien toimintojen tarpeet. Korjaushankkeiden osuus investoinneista on noin 115 miljoona euroa.

Opetustoimen investointisuunnitelma priorisoitava uudelleen

Opetustoimessa prioriteettina on valtion Helsinkiin myöntämien ammatillisen koulutuksen paikkojen toteuttaminen. Budjettiesityksen yhteydessä esitetään laskelma ammatillisen koulutuksen investointikustannusten rahoittamisesta valtion myöntämien määrärahojen kautta. Neuvotteluryhmät päättivät, että opetustoimen investointeja päivitetään uuden tiedon ja ammatillisen koulutuksen uusien aloituspaikkojen puitteissa varsinaiseen budjettiesitykseen. Päivitys toteutetaan noudattaen 19.8.2013 kaupunginhallituksessa esitellyn ohjelman opetustoimen investointimäärärahojen vuosittaista raamia, johon tarvittaessa kohdennetaan lisämääräraha, hyödyntäen siinä tapauksessa kohdentamattomia kehittämishankerahoja ja/tai investointimäärärahoja joita 19.8. esityksessä on.

Kaupungin tase tuottavaksi

Neuvotteluissa ei ainoastaan keskusteltu rahanjaosta, vaan haettiin myös peruteltuja myyntikohteita. Tällaisia kohteita ovat lähtökohtaisesti sellaiset kiinteistöt, joille kaupungilla ei ole osoittaa suoraa omaa käyttötarvetta tai joiden omistamiseen ei liity erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja, mutta joiden kustannukset ja mahdolliset korjaustarpeet rasittavat kaupungin taloutta. Kiinteän omaisuuden myyntitavoitteeksi vuodelle 2014 on asetettu 100 miljoona euroa.

Marian sairaala voidaan myydä, mikäli sosiaali- ja terveyspalveluverkon kokonaisselvitys ei edellytä kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden sijoittamista alueelle. Samalla linjattiin, että keskusterveysasema voidaan sijoittaa vuokratiloihin, mikäli tämä on kustannus-hyötysuhteeltaan perusteltua.

Lapinlahden sairaalalle etsitään toiminnallinen käyttötarkoitus. Alue voidaan tarvittaessa vuokrata ulkopuoliselle toimijalle tai siitä voidaan myös kaupungin erillispäätöksellä luopua julkiselle omistajalle, julkisyhteisölle tai yleishyödylliselle säätiölle, mikäli tilalle löytyy historialliset arvot turvaava ja puistoalueet julkisina ja avoimina säilyttävä käyttö. Välttämättömät ylläpitokorjaukset tehdään investointiohjelman määrärahojen puitteissa. Mikäli toiminnallista käyttöä ei ole löytynyt vuonna 2015, käsitellään Lapinlahden määrärahoja uudelleen.

Helsingin rahoitus keskustakirjastolle 50 % kokonaiskustannuksista

Yhtenä suurimmista yksittäisistä hankkeista investointiohjelmassa on keskustakirjasto. Helsinki on varautunut keskustakirjaston rakentamiseen 50 prosentin rahoitus-osuudella aiemmin suunnitellun aikataulun mukaisesti. Investoinnin valmistelun yhteydessä päätettiin selvittää ydinkeskustan kirjastojen toimintojen sekä Pasilan kirjaston lainaustoiminnan yhdistämistä keskustakirjastoon. Tärkeänä kriteerinä on varmistaa, että kirjastopalvelut ovat jatkossakin helposti kaikkien kaupunkilaisten saatavilla.

Lisäresursseja joukkoliikenteeseen ja pyöräteihin

Valtuustokaudenstrategian mukaisesti yhtenä kehittämisen painopisteenä ovat joukkoliikenne, pyöräily ja kävely, joihin käytettäviä määrärahoja neuvotteluissa päätettiin nostaa. Helsingin joukkoliikennettä sekä pyöräilyverkostoa tulee kehittää ja laajentaa niin uusille alueille kuin reiteillekin.

Lisätietoja
Lasse Männistö, Kokoomus, puh. 044 016 0382
Emma Kari, Vihreät, puh. 044 300 6801
Osku Pajamäki, SDP, puh. 050 555 5245
Silvia Modig, Vasemmistoliitto, puh. 050 512 0421
Harri Lindell, Perussuomalaiset, puh. 0207 920 362
Marcus Rantala, RKP, puh. 050 354 7159
Terhi Peltokorpi, Keskusta, puh. 040 557 4671