Helsinki 2017: kansainvälisen vastuun kantaja – työtä ja koteja kaikille

Ajankohtaista 16:13

Valtuusto 17.2.2016
Budjetti 2017 /SDP ryhmäpuheenvuoro
Maija Anttila

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo kirjoitti sunnuntain (14.2.) HS:ssa miten muukalaisvihamielisyys kumpuaa keskiluokan ahdingosta ja alistetusta köyhälistöstä. Ja että globalisaatio jakaa suomalaisia voittajiin ja häviäjiin. Koulutettujen kaupunkilaisten ja epävarmuudessa elävien duunareiden maailmat näyttävät hyvin erilaisilta ja tämä olisi osa maahanmuuttokeskustelun kärjistymistä.

Hiilamon viesti on vakava. Se kertoo siitä suuresta muutoksesta, mikä on tullut nopeasti osaksi arkipäiväämme. Maailma ympärillämme on muuttunut ratkaisevasti sitten tämän valtuustokauden alkamisen. Silloin valtuusto laati strategiansa ajatellen eurooppalaista ja kotikutoista talousahdinkoa, mikä ei ole poistunut näiden kolmen vuoden aikana, vaan päinvastoin syventynyt. Lisäksi kansainväliset kriisit, sodankäynnit, terrorismin uhat näkyvät valtavina kansainvaelluksina Euroopassa, Afrikassa, Välimeren maissa. Yli 60 miljoonaa ihmistä, perheitä, naisia, lapsia, pakenee henkensä kaupalla tappamista ja väkivaltaa. Tähän isoon kuvaan meidän on reagoitava. Se on osa poliittista ja taloudellista päätöksentekoa. Vastuuta ei voida väistää.

Suuri yhteiskuntapoliittinen haaste on – riittääkö solidaarisuus, kun talousahdinko kiristää omien kansalaistemme toimeentuloa ja hyvinvointia. Miten voimme integroida tulevat turvapaikansaajat ja täällä jo olevat maahanmuuttajat suomalaiseen yhteiskuntaan niin, että myös keskiluokka ja köyhälistö pysyvät mukana. Tästä kantaa huolta myös Hiilamo.
Maahanmuuttokeskustelussa tarvitaan samanaikaisesti molempia näkökulmia. Se on poliittisten päättäjien vastuu. Meidän on sidottava eri asiat yhteen inhimillisesti ja oikeudenmukaisesti. Tässä tehtävässä Helsingin ja sen päättäjien on näytettävä maan pääkaupunkina esimerkkiä. Emme voi suvaita mitään oman käden oikeutta harrastavia katupartioita tai muuta ihmisarvoa loukkaavaa käytöstä. Jokaisen päättäjän on muistettava paitsi oma historia myös lähivuosikymmenten julmat sodat ja niiden seuraukset sekä meillä että Euroopassa.

Kun valmistelemme vuoden 2017 budjettia, on pidettävä mielessä tämä iso kuva maailman ahdingosta ja otettava siitä oma vastuumme Helsingissä ja helsinkiläisinä.
Mielestämme vuoden 2017 budjettivalmistelun isot asiat ovat, miten turvapaikansaaneiden ja heidän perheidensä kotouttaminen onnistuu ja voidaanko jo täällä asuvien maahanmuuttajien osaamista hyödyntää näissä asioissa, miten voimme rakentaa riittävästi asuntoja kaikille, jotta jokainen Helsingissä asuva saisi oman kotioven ja turvallisen elämän, miten luomme entistä monipuolisempia työllistymisen edellytyksiä Helsingissä, miten kehitämme palveluja arjen sujuvoittamiseksi ja turvaamme välttämättömät investoinnit. Nämä asiat nivoutuvat toisiinsa ja ovat osa kansalaisten hyvinvointia, arkielämän turvallisuutta ja yhteiskuntarauhaa.

Helsinkiin saapuneista turvapaikanhakijoista oleskeluluvan tullee saamaan noin 3000- 5000 ja tilanne tulee jatkumaan. Olisi myös tärkeätä, että Helsinki vaikuttaisi turvapaikanhakijoiden perheiden yhdistämismahdollisuuksiin. Itse kukin voi arvioida, miten tärkeä perhe on ihmisen elämässä ja hyvinvoinnissa. Kotouttaminen on tehtävä niin hyvin, että turvapaikanhakijat voivat kokea olevansa osa yhteiskuntaamme mahdollisimman nopeasti. Asunto, työ tai jonkinlainen tekeminen yhdessä kielitaidon ja muun opetuksen kanssa ovat äärimmäisen tärkeitä. On tärkeätä, että valtio osallistuisi kustannusten jakoon. Mutta siltä osin kuin näin ei tapahdu, kustannukset olisi viisasta laittaa osaksi kaupunginhallituksen käyttövaroja, kuten tehtiin tänäkin vuonna.

Asumisen kalleus ja asuntojen puute mainitaan monissa selvityksissä yhdeksi suureksi tulevaisuuden kehitystä uhkaavaksi tekijäksi. Olemme esittäneet 7000 uuden asunnon/vuosi ohjelman. Sen toteuttamista on tutkittu. Nyt on täytäntöönpanon aika. Selvitykset ovat ihan riittävät. On tärkeätä, että asia etenee rivakasti, jotta turvapaikanhakijat ja muut asunnontarvitsijat eivät joudu kilpailemaan asunnoista, mikä voisi aiheuttaa uusia vastakkainasetteluja. Asuntopolitiikassa on muistettava myös ikääntyvät helsinkiläiset, joille tulisi suunnitella erikseen ryhmä ja palveluasumisen mahdollisuuksia.

Olemme myös tehneet kattavan työllisyysohjelmaehdotuksen, mikä pitäisi panna täytäntöön. Helsingissä on kokeiltu ja saatu hyviä tuloksia monista nuorten työllisyyttä tukevista hankkeista, kuten Nuorisotakuu ja siihen liittyvä Respa, Stadin avoin ammattiopisto. Näiden hankkeiden jatkaminen on tärkeätä samalla, kun kiinnitetään huomiota myös ikääntyvien työllistymismahdollisuuksiin, missä Ruotsin kokemuksista voisi olla hyötyä ja opiksi ottamista. Erityisen tärkeätä on, että Hki luo edellytyksiä uusille työpaikoille, joista turismin kehittäminen on yksi suuri mahdollisuus. Tässä asiassa Hki laahaa pahasti perässä muita pohjoismaisia kaupunkeja.

Palvelujen kehittämisessä nostan esiin kaksi asiaa – kouluissa kasvaa tulevaisuus ja ikäihmiset ovat uteliaampia ja kehitysmyönteisempiä, kuin jotkut meistä kuvittelevatkaan. Tuemme erillismäärärahaa, millä koulut voisivat ottaa digiloikan tulevaisuuteen. Uskomme, että se palvelisi myös janan toisessa päässä olevia ikäihmisiä, joiden palvelujen kehittämisessä on otettava kaikki mahdolliset uutuudet käyttöön, unohtamatta hoitavaa henkilökuntaa. Koti on kaikesta huolimatta useimmille meistä se rakkain paikka asua. Sote ltkn ja viraston suunnitelmissa olevia Muistikylä ehdotuksia Koskelassa ja Mariassa pitää vauhdittaa, koska muistisairaiden osuus väestöstä kasvaa kaiken aikaa. Digitaaliset palvelut ovat tässäkin asiassa valtava mahdollisuus.

Sote-uudistuskeskustelun haluamme käydä erikseen silloin, kun maan hallitus saa valmiiksi nykyistä selkeämmät ehdotukset uudistuksen sisällöstä ja aikatauluista ym. Nyt se tuntuu kuin tuuleen huutamiselta. Sen sijaan haluamme, että kaupunginhallitus asettaa erillisen jaoston tukemaan asian virkamiesvalmistelua sekä Hgin sisäisesti että pääkaupunkiseudulla.

Helsingin talous näyttää tunnuslukujen valossa hyvältä verrattuna muuhun Suomeen. Velkaantumisaste on kuntien keskitasoa, runsas 3000 € /asukas. Helsingissä on hyvä ja monipuolinen ikärakenne, väestö kasvaa, taloudellinen vireys on muuhun maahan nähden hyvää. Uusia työpaikkoja syntyy, vaikka työttömyyttäkin on. Kaupungin vetovoima ja verokertymä kasvaa joka tapauksessa pitkällä tähtäyksellä. Siten Helsingissä ei ole oikeastaan suuria perusteita harjoittaa elinvoimaa tappavaa budjettipolitiikkaa. Meillä pitää olla rohkeutta investoida tulevaisuuteen.

Valtuuston hyväksymät tiukat budjettiraamit ovat merkinneet hallintokunnissa monien asioiden läpikäyntejä ja työkäytäntöjen uudistuksia. Siinä on omat hyvätkin puolensa. Mutta jo ensi ja seuraavien vuosien budjettien valmisteluissa olisi syytä arvioida, miten esim. opetuksen tai soten tiukat tuottavuustavoitteet ovat tosiasiassa vaikuttaneet. Onko menty liikaa talous edellä? Valtuuston on tärkeätä pitää mielessä se iso kuva yhteiskunnan suurista muutoksista ja sovittaa budjetin raamit niihin ilman, että ihmisten palveluita leikataan kohtuuttomasti. Syksyn budjettineuvotteluja varten on jo syytä pohtia erilaisia vaihtoehtoja vuoden 2017 talousarvion ja palvelujen ja investointien tasosta ja tarkoituksenmukaisuudesta, kun näemme koko kokonaisuuden. Pidämme kuitenkin tärkeänä, että tämän vuoden päätökset päivähoidon subjektiivisista oikeuksista, sote-asiakasmaksuista ja päivähoitomaksuista säilyvät edelleen. Nämä päätökset olivat merkittävä osa helsinkiläisten tasa-arvoa ja hyvinvointierojen tasausta. Helsingin kuuluukin maan pääkaupunkina kulkea näissä asioissa etulinjassa.

Investointilistalla olevan keskustan terveys- ja hyvinvointihankkeen suunnittelu on käynnistettävä. Sähkötalo selvityksen jälkeen ehdotettu uudisrakennus pitää saada vireille, jotta sote-palvelumallien ja verkon uudistamistyö voi edetä suunnitellusti.

Lopuksi ehdotan kaupunginhallitukselle pohdittavaksi, miten Helsinki maan pääkaupunkina aikoo muistaa maamme itsenäisyyden 100 vuotisuutta. Mielestäni olisi upeata, jos valtuutetut voisivat tehdä tähän asiaan ehdotuksia. Se korostaisi kansalaisosallisuutta.