Epävarmuus taloudesta kasvaa

Ajankohtaista 08:53

Risto Kolanen, Lauttasaari –lehti 28.2.2013, Kaupunginvaltuuston vaiheilta

Kaupunginvaltuusto kävi 13.2. saatekeskustelun vuoden 2014 talousarvion raamien valmisteluun. Budjettiraamista neuvotellaan ryhmien välillä myöhemmin keväällä. Erot uusien ryhmävetureiden puheissa syntyvät jo perusteista: velkaantuko Helsinki liikaa vai onko sillä varaa nykyiseen palvelutasoon ja tulevaisuusinvestointeihin?

Lasse Männistö (kok) korosti uudelta valtuustolta rohkeita talouspäätöksiä ja rakenteellisia uudistuksia, koska ”kaupungin menojen kasvu on saatava aisoihin ja hallintokunnissa on löydettävä keinoja parantaa tuottavuutta”. Uusi ryhmäjohtaja linjasi: – Kokoomuksen valtuustoryhmä on valmis korkeaa investointiasteeseen vain, mikäli toimintamenojen kasvua kyetään todella hillitsemään ja tuottavuutta parantamaan.

Emma Kahri (vihr) kertoi, että vihreät haluavat investoida ympäristön ja ihmisen kannalta kestävämmän Helsingin rakentamiseen. Tällä hetkellä kaupungissa on suunnitteilla ”useita suuria investointihankkeita, jotka hyödyttävät hyvin kapeaa joukkoa kaupunkilaisista:

– Olemme kyllästyneitä kuulemaan ehdotuksia siitä, että taloustilanteen takia leikkipuistotädeistä voidaan luopua tai kaduilla tehtävä lähisosiaalityö voidaan lakkauttaa.

Osku Pajamäki (sd) arvioi, että kaupunki on ”taloudenpidossaan onnistunut varsin hyvin, edellisen strategian keskeisessä tavoitteessa, eriytymiskehityksen pysäyttämisessä huonosti”. Terveys- ja hyvinvointierot ovat kasvaneet, kun piti käydä päinvastoin. Uusia asukkaita tulee valtuustokaudella yli 30 000, mutta henkilöstö rajataan v. 2012 tasolle. – Ei siis yhtään uutta työntekijää päiväkoteihin, kouluihin, vanhusten palveluihin tai uusia toimitiloja, hän kysyi.

Sirpa Puhakka (vas) sanoi, että varhainen puuttuminen ongelmiin on inhimillistä ja säästää kaupungin rahoja, kun estetään perheiden ajautuminen lastensuojelun asiakkaiksi. Klassikkosanonta palveluista vauvasta vaariin osuu kohdalleen: – Jos ei neuvola eikä päivähoito toimi, ongelmat siirtyvät peruskouluun, ja sieltä edelleen nuoruuteen.

Harri Lindell (ps) halusi sijoittaa rahaa enemmän omaishoitoon, kotona turvallisessa ja tutussa ympäristössä. Hoitaja saa arvokkaasta työstään palkkaa ja kaupunki säästää rahaa. Vaikeammin työllistettäviä ovat afrikkalaistaustaiset, pitkään työelämästä pois olleet henkilöt: – Ulkomaalaisten sijoittumista Helsinkiin ei pidä suosia muuten kuin periaatteella työhön tai opiskelijoiksi tulevat ovat tervetulleita.

Astrid Thors (sfp) muistutti, että kireässä taloustilanteessa on ”laitettava investoinnit tärkeysjärjestykseen”. Hän tuki kauden ohjelmaluonnoksen ajatusta investointikattoon tietyin edellytyksin. Nuorten syrjäytymisen estämisen projekteja on hajotettu eri hallintokuntiin liikaa, ne pitää yhdistää. – Skatteöret i Helsingfors bör inte höjas, eftersom levnadskostnaderna redan nu är så höga.

Terhi Peltokorpi (kesk) vastusti suuntaa, jossa valtiovalta lisää lakisääteisiä tehtäviä, mutta ”kuvittelee, että kunnat voivat tuottaa uudet palvelut ilman, että niihin saadaan lisärahaa”. Neuvolapuhelinuudistus johti ongelmaan: – Terveyskeskuksissa päätettiin viime vuonna luopua terveydenhoitajien päivittäisestä puhelinajasta.(…) Virastossa ei kyetty etukäteen tunnistamaan uuden palvelun synnyttämää palvelutarvetta ja palvelu jumiutui alkumetreillä.

Mika Ebeling (kd) esitti ”taloussopimuksen tekemisestä koko valtuustokaudeksi, johon enemmistö valtuustosta sitoutuu”. Helsingin tehtävä on pitää palvelunsa hyvinä ja kustannustehokkaina. – Mikäli oman tuotannon kustannustasoa ei saada kilpailukykyiseksi, joudumme siihen valitettavaan tilanteeseen, että tuotantoa joudutaan ulkoistamaan enenevässä määrin.

Yrjö Hakanen (skp) näki, että Helsingillä on ”rikkaana kaupunkina ja suurena työnantajana mahdollisuus torjua työttömyyden, köyhyyden ja eriarvoisuuden lisääntymistä”. Hän ennusti, että suuntaviivat budjetin valmistelulle tuovat ”uuden Pajusen listan”, lähipalvelun toimipaikan lopettamisesta. – Lähtökohdaksi pitää ottaa palvelujen alibudjetoimisen sijasta kattavan lähipalveluverkon kehittäminen.

xxx

Sirpa Asko-Seljavaara (kok) painotti, että Helsingin väestö on vielä nuorta verrattuna moneen muuhun kuntaan. – Meillä on 15,4 % yli 65-vuotiaita. Me saamme muuttovoittoa joka vuosi. Muuttajat tulevat suurin osa ulkomailta, mutta saapuvat työntekoon Suomeen. Uudet asuinalueet houkuttelevat myös hyviä veronmaksajia.

Sosiaali- ja terveyslautakunta, johon saarelainen valtuutettu itse kuuluu, tekee tänä vuonna esityksen valtuustolle, miten ”25 terveysasemaa ja 400 entisen sosiaalitoimen palvelupistettä saadaan toimimaan tehokkaammin ja laadukkaammin”.

– Olemme alustavasti kaavailleet neljää tai viittä täydenpalvelun sosiaali- ja terveysasemaa ja nykyiset asemat jatkavat lähiterveysasemina. Kyseessä ei ole ”terveyskioskitoiminta”, sillä kioski tekee vain ennaltaehkäisevää ja neuvontatyötä, Asko-Seljavaara korjasi keskustelua.

Risto Kolanen
Kirjoittaja on kaupunginvaltuuston kokouksia säännöllisesti seuraava saarelainen toimittaja

(Ilmestyi Lauttasaari –lehdessä 28.2.2013 uutisselosteena talousraamikeskustelusta kirjoittajan vakiopalstalla)