Elisa Gebhard ehdottaa harrastus- ja kulttuuritakuuta

Ajankohtaista 07:06

Uudet turvallisuusuhat, taloudelliset vaikeudet ja pakolaiskriisi koettelevat jokaista sukupolvea.

OSY:n puheenjohtaja 2015, SONK:n uusi varapuheenjohtaja 2016 Elisa Gebhard väittää Lauttasaaren demareiden tilaisuudessa, että tämän päivän nuoret ajetaan ahtaammalle kuin aiemmat sukupolvet. Uusien YK:n vuosituhattavoitteiden teema on ”Leave no one behind”, ketään ei jätetä.

Ketään ei jätetä

Nyky-Euroopassa nuoret ovat jäämässä jälkeen. Nuorisotyöttömyys oli viimeksi lokakuussa Espanjassa 47%! Suomessa vastaava luku oli 22, mikä on enemmän kuin vuosi sitten.
– Uusimman nuorisobarometrin mukaan nuoriin kohdistuvaa syrjintää viimeisten 12 kuukauden aikana on havainnut kaikkiaan 85 % vastaajista. Syrjintä saattoi liittyä iän lisäksi esimerkiksi taustaan tai ihonväriin ja huomattava osa siitä tapahtui internetissä. , hän arvioi.

Maahanmuuton lisääntyessä pakolaiskriisin aikana aktiivista kotouttamispolitiikkaa tarvitsevat etenkin nuoret, joiden perustason koulutus saattaa olla kesken, käymättä tai lukutaito saattaa puuttua.

Koko Euroopan talouskriisi on kurittanut nuoria. Gebhard uskoo, että kun ihmisillä on pulaa leivästä, myös asenteet radikalisoituvat herkemmin. Oma työttömyys on helpompaa laittaa naapurin syyksi kuin vaikkapa teollisuuden rakennemuutoksen.

Hallituksen leikkauksista paitsi koulutusleikkaukset, myös etsivän nuorisotyön leikkaukset iskevät pahimmin tukea tarvitseviin tai alemmasta sosioekonomisesta taustasta tuleviin nuoriin. Suomen vahvuus koulutuksessa se, että jokainen taustasta riippumatta saa mahdollisuuden kehittää kykyjään ja tuoda ne yhteiskunnan hyväksi.

Koulutuksen leikkaaminen haavoittaa

Yliopistoissa on aloitettu leikkausten johdosta YT-neuvotteluja, pelkästään Helsingin yliopiston neuvottelujen seurauksena katoaa jopa 1 200 työpaikkaa, samalla hinnalla voitaisiin lakkauttaa yksi kokonainen tiedekunta.

Suomalaisten yliopistojen elinehto vaihto-opiskelijoiden, tohtorikoulutettavien, tutkijoiden ja professoreiden saamiselle ovat Gebhardin mukaan riittävät resurssit ja mahdollisuus tarjota houkutteleva ympäristö.

– Nykyiset leikkaukset eivät tätä edistä ja samalla moni nykyinenkin opiskelija ja nuori miettii lähtöä ulkomaille. Onko Suomella todella varaa tähän, mikäli haluamme taata koulutustasomme säilymisen.

– Pahinta yliopistojen rahoituksen leikkauksessa on lukukausimaksujen kasvava uhka. Kun yliopistot pakotetaan huonossa taloustilanteessa, jossa yksityinen rahoitus on vaikeasti saatavilla, etsimään uusia rahoituskeinoja, on vain ajan kysymys milloin maksullinen korkeakoulutus nousee pöydälle, hän ennustaa.

Mikäli yliopistot pakotetaan rahoittamaan toimintaansa opiskelijoiden kukkarosta, on vaarana se, että koulutusjärjestelmästämme putoavat pois juuri ne, jotka siitä voisivat eniten saada hyötyä.

Mistä Suomi tunnetaan?

Suomi on Elisa Gebhardin mielestä romuttamassa juuri niitä tekijöitä, joista se maailmalla tunnetaan ja joiden ansiosta se on onnistunut nousemaan maailmankartalle. Ikärakenteensa vuoksi Suomi tarvitsee nuoria, niin kansainvälisiä opiskelijoita kuin maahanmuuttajiakin. Yhtään sukupolvea ei ole varaa jättää ulkopuolelle.

Paineet työllistymiseen ja koulutukseen, menestymiset ovat yhä kovemmat suorituskeskeisessä yhteiskunnassamme.

– Myös nuorten omissa asenteissa on tapahtunut muutoksia. 1990-luvulta jatkunut näkemysten vasemmistolaistuminen, on nyt pysähtynyt. Yksilökeskeinen poliittinen oikeisto vetoaa selviytymistaistelussa hyvin tai kohtalaisesti pärjääviin, sillä se nähdään yksilön menestyksen puolestapuhujana.

Nuorisotakuusta eteenpäin

SDP:n ollessa viime hallituksessa, yksi sen hienoimmista saavutuksista oli nuorisotakuu. Se on toiminut mallina myös muille Euroopan maille, jotka parhaillaan kehittelevät omia mallejaan.

Nuorisotakuu on edistänyt yritysten, kuntien, oppilaitosten ja valtion TE-toimijoiden yhteistyötä nuorten tukemiseksi. Nuorten työttömyys on saatu pidettyä melko lyhytkestoisena. Suomessa on EU-maista vähiten pitkäaikaistyöttömiä nuoria.

TSL:n kulta-aikana puhuttiin sydämen sivistyksestä. Se merkitsi ylioppilastodistuksen sijaan ymmärrystä vallitsevasta yhteiskunnasta, kulttuurista ja muiden kunnioittamista.

– Jotkut puoluetoverit ovatkin ehdottaneet nuorisotakuun viemistä pidemmälle harrastus – ja kulttuuritakuun suuntaan, Gebhard mainitsee.

Mitä haluamme?

Jatkossa nuorten olemista määrittää yhä enemmän kokemus omasta elämäntyylistä. Me demarit ajattelemme hänen mukaansa liian helposti, että riittää kun ihmisellä on koti, työ ja terveyskeskus.

Mitä nuoret haluavat?

– Eivät pelkästään koulutuksen vaan Maailman parhaan koulutuksen. Eivät työtä, jolla elää, vaan unelmatyön. Ei kesämökkiä, vaan puhtaan ympäristön. Ei pelkkää syrjimättömyyttä, vaan kokemuksen yhteiskuntaan kuuluvuudesta. Ei leipää pöydässä, vaan mahdollisuudet nauttia elämästä, Gebhard tiivisti ja jatkoi:

– Pidetään huolta nuoristamme ja otetaan siinä sivussa nuorisokannatustamme koholle.

Risto Kolanen

(Kirjoitettu uutisselosteena, eri painotuksin ja lyhyemmin, ilmestyväksi Demokraatille ja Lauttasaari -lehdille 18.12.2015 Lauttasaaren sosialidemokraattien pikkujoulupuheesta 11.12.2015 rav. Persiljassa.)